Adenovirus
Wikipedia
| Adenoviridae | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
 Elektronimikroskooppikuva adenoviruksesta. |
||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||
|
||||||
| Suvut | ||||||
|
Adenovirukset ovat Adenoviridae-heimoon kuuluvia viruksia, jotka elävät sekä ihmisessä että eläimissä. Ne ovat saaneet nimensä kitarisojen eli adenoidien mukaan, joista virus on ensimmäisenä eristetty. Adenovirus on vaipaton DNA-virus, joka on halkaisijaltaan noin 82 nanometriä. Viruksen DNA replikoidaan sen infektoiman solun tumassa, ja proteiinisynteesi tapahtuu solulimassa. Syntetisoidut proteiinit kuljetetaan tumaan, jossa virus kootaan. Adenovirus kestää happamia ja emäksisiä olosuhteita, joten se säilyy ehjänä ruuansulatuskanavassa, jätevedessä ja uima-altaissa.
Ihmisen adenovirus-perheeseen kuuluu yli 50 erilaista serotyyppiä, jotka voivat aiheuttaa infektioita useissa eri elimissä, kuten keuhkoissa, hengitysteissä, silmissä, virtsarakossa, suolistossa ja maksassa.[1] Adenovirukset voivat aiheuttaa infektioita myös sydämessä.
Adenovirukset aiheuttavat muun muassa lasten nielutulehduksia ja flunssaa. Noin 5 prosenttia alle nelivuotiaiden lasten hengitystieinfektioista on adenoviruksen aiheuttamia.
Adenovirus aiheuttaa oireina oksentelua, kuumetta, löysää ulostetta ja flunssaa. Elimistön nestetasapaino on kovilla varsinkin pienillä vauvoilla. Adenovirus on melko lailla rotaviruksen kaltainen tauti. Ripulointi saattaa kestää useita viikkoja.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Verma IM & Weitzman MD: GENE THERAPY: Twenty-First Century Medicine. Annual review of biochemistry, 2005, nro 74, s. 711–738.
