Vuolukivi
Wikipedia
Vuolukivi eli pyrofylliitti on metamorfinen, pääosin karbonaattiryhmän mineraaleista ja talkista koostuva kivilaji. Vuolukiven väri vaihtelee harmaan eri sävyistä vihertävään. Vuolukivi on suhteellisen pehmeää ja toisinaan pinnaltaan saippuaisen tuntuinen.[1] Vuolukivestä käytetäänkin joskus nimitystä saippuakivi (engl. soap stone).
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Vuolukiviesiintymät Suomesssa
Suomestakin löytyy vuolukiviesiintymiä, suurimmat ovat Juuassa ja Nunnanlahdessa. Nunnalahdella louhinta aloitettiin jo vuonna 1893 geologi Benjamin Frosteruksen tutkimusten perusteella.[2]
[muokkaa] Käyttö
Nykyisin vuolukiveä käytetään määrällisesti eniten rakennusmateriaalina: se soveltuu lähes kaikkiin sisätilojen rakenteisiin , sekä säänkestävänä useimpiin ulkotilojen kivirakenteisiin. Suhteellisen pehmeänä vuolukivi ei kuitenkaan sovellu kovan kulutuksen kohteena oleviin pintoihin, kuten portaisiin tai lattioihin. Pehmeyden vuoksi kiveä ei myöskään voida kiillottaa. Suuren tiiviytensä ansiosta vuolukivi soveltuu hyvin märkätiloihin. Happoja ja emäksiä vuolukivi kestää hyvin.[3]
Vuolukiveä käytetään lähinnä uunien sekä takkojen sisä- ja pintamateriaalina, sekä seinälaatoituksissa. Vuolukivestä valmistetaan myös erilaisia käyttö- ja lahjatavaroita. Aikaisemmin kivestä on teollisesti valmistettu myös hautakiviä, kojetauluja, sähköeristimiä ja selluloosateollisuuden käyttämiä soodauunikiviä. Vuolukivi on ollut suosittu materiaali erilaisiin reliefeihin ja kuvanveistoon.[2] Metalliesineiden valumuottien materiaalina vuolukiveä on käytetty jo esihistorialisella ajalla.[4]
[muokkaa] Nimen etymologia
Vuolukiven nimityksen käsitetään usein viittaavan vuolemiseen, ja kiveä onkin helppo muokata. Sana vuolukivi on kuitenkin kehittynyt muodosta vuojonkivi, joka viittasi Vuojolaan eli Gotlantiin, josta kiveä tuotiin.[5]
[muokkaa] Lähteet
- Eevaliisa Laine ja Matilda Smeds: opigeologiaa.fi 2007. Teknillinen korkeakoulu/ Geoympäristötekniikan laboratorio. Viitattu 21.9.2007.
- Nunnanlahden Kyläyhdistys ry: Nunnanlahden kylän historiaa 26.6.2007. Viitattu 21.9.2007.
- Etälukio: Historia/ Esihistoriallinen Suomi Opetushallitus. Viitattu 21.9.2007.
- Pekka Mesimäki: Kiviteknologia 4: Luonnonkivituotteiden asennustekniikka, s. 12 2006. Opetushallitus. Viitattu 21.9.2007.
