Vaihtoehtorock

Wikipedia

Vaihtoehtorock
Alkuperä	Punk Post-punk Hardcore
Alkuperämaa	Britannia ja Yhdysvallat
Kehittymisen ajankohta	1980-luku
Tyypillisiä soittimia	sähkökitara, sähköbasso ja rummut
Kehittyneitä tyylilajeja / suuntauksia	Brittipop - College rock - Goottirock - Grunge - Indie rock - Post-rock

Nirvana

Sonic Youth

Arcade Fire

The Postal Service

Moonlander, Lee Ranaldo, Sonic Youth & Moodswinger, Liars

Vaihtoehtorock (englanniksi alternative rock, joskus pelkästään alternative) on termi, joka syntyi 1980-luvun alussa kuvaamaan niitä rockyhtyeitä, joiden musiikki ei sopinut aikansa "valtavirran" esittämiin tyylisuuntiin. Termi ei tarkoita mitään yksittäistä musiikkityyliä, vaan se sisältää esimerkiksi indie rockin, post punkin, hardcore punkin, college rockin, uuden aallon jne.

1980-luvulla useimpien vaihtoehtorockyhtyeiden musiikillisena pohjana oli punkrock. Vaihtoehtorock on saanut vaikutteita myös rockin ulkopuolista musiikkilajeista, kuten reggaesta tai jazzista.

[muokkaa] Vaihtoehtorockin edustajia

1980-luvun merkittävimpiä vaihtoehtorockyhtyeitä ovat muun muassa R.E.M., Talking Heads, Sonic Youth, The Replacements, Hüsker Dü ja Pixies Yhdysvalloissa sekä New Order, The Smiths ja The Cure Britanniassa. Suomessa vaihtoehtorock jäi vielä tuolloin marginaaliin, mutta sitä edustivat muun muassa Radiopuhelimien ja Nights of Iguanan kaltaiset yhtyeet. Apulannan myöhempää tuotantoa pidetään myös vaihtoehtorockina.

1990-luvun alussa vaihtoehtorock siirtyi Nirvanan ja muiden grunge-yhtyeiden myötä lähemmäksi valtavirtaa. Nykyään monet aiemmin vaihtoehtoisina pidetyt musiikkisuuntaukset menestyvät kaupallisesti, esimerkkinä vaikkapa nu metal -tyylisuuntaus.

2000-luvulla vaihtoehtorockia edustavat esimerkiksi Linkin Park, Placebo, Mew, Muse, Panic! At The Disco, Red Hot Chili Peppers, Fair to Midland ja 30 Seconds To Mars.