Somalian aakkostot
Wikipedia
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Somalian aakkostot
Somalian nykyinen aakkosto ja kirjakieli on nuori, vaikka kielellä on vuosisadat kirjoitettu kirjallisuutta, runoutta, kaupallisia ja uskonnollisia tekstejä. Ensimmäiset somalian kielen tekstit kirjoitettiin arabialaisilla aakkosilla. Arabian aakkosia käytettiin pitkään, vaikka se ei sellaisenaan sovellu täysin somalin kielen ääntämykseen. Somalialaiset runoilijat ja kirjoittajat kehittivät omia somalian kieleen paremmin soveltuvia aakkostoja. Arabiasta muokattu wadaad, Obbian alueella käytetty Osmanya, Gadabuursien Borama-aakkosto ja nykyinen latinalainen aakkosto ovat näistä tunnetuimmat. Somalian latinalainen kirjoitus vastaa lähes täysin kielen ääntämystä, on säännönmukainen ja muistuttaa siinä suhteessa suomen kirjakieltä.
[muokkaa] Arabialainen aakkosto
Wadaad kirjoitus on somalian kielen kirjoitusta arabiaisella aakkostolla. Alun perin sitä käytettiin somalian kirjoittamiseen arabialaisittain seuraamatta kielioppia. Sitä käyttivät pyhät miehet (wadaadit) ja kauppiaat. Aikojen kuluessa oppineet kehittävät tätä kirjoitusmuotoa. Arabialaista aakkostoa käytti 1200-luvulla sheikki Yusuf al-Kowneyn helpottaakseen koraanin opettamista. Hän antoi somalialaiset nimet arabialaisille aakkosille auttaakseen oppilaitaan lukemaan ja kirjoittamaan arabiaa. Vaikka arabiaa käytettiin vuosisatoja somalian kirjoittamiseen, vasta 1800-luvulla Sheikki Uways al-Barawi loi somalian kieleen sopivan tavan käyttää arabialaista aakkostoa. Hän sovelsi eteläistä Maay murretta. Somalialainen kielitieteilijä Muuse Xaaji Ismaaciil Galaal (1917-1980) esitti 1950-luvulla uuden tavan kirjoittaa somaliaa arabilaisin aakkosin lisäämällä uusia symboleja niiden äänteiden kirjoittamiseksi, joita ei arabialaisessa aakkostossa ole Lewis (1958) piti tätä parhaana arabiaan perustuvana somalian kielen aakkostona [1].
[muokkaa] Osmanya aakkosto
Osmanya aakkosto (Somali: cismaanya; Osmanya), on tunnettu myös far soomaali somalikirjoituksena. Sen keksi 1920-luvun alussa Obbian sulttaanin veli Osman Yuusuf Keenadiid Majertaan heimosta. Aakkosto luetaan ja kirjoitetaan vasemmalta oikealle. Kirjainten nimet perustuvat arabialaiseen kirjaimistoon, pitkät vokaalit uu ja ii kuvataan kirjaimilla waw ja ya. Vaikka osmania saavutti laajan kannatuksen Somaliassa ja sillä tuotettiin runsaasti kirjallisuutta, se ei yleistynyt, sillä arabi ja latina kilpailivat sen kanssa. Viime vuosina nuoremmat sukupolvet ovat kiinnostuneet uudestaan osmanian kirjoitusjärjestelmästä ja ehdottaneet sen virallistamista. Osmanyan aakkosto on saatavissa Unicodena 10480-104AF [from U+10480 - U+104AF (66688–66735)].
[muokkaa] Borama aakkosto
Borama aakkoston (Gadabuursi aakkoston) kehitti vuonna 1933 sheikki Abdurahman Sheikh Nuur of the Gadabuursi heimosta. Vaikka se ei ole yhtä tunnettu, kuin muut somalian kielen kirjoitusjärjestlmät Borama-akkostolla on kirjoitettu huomattava määrä kirjallisuutta ja qasida-runoutta. Borama aakkostoa käytti lähinnä sheikki ja hänen lähipiirinsä Booramassan alueella Pohjois-Somaliassa.
[muokkaa] Latinalainen aakkosto
Siirtomaaisännät, Englanti ja Italia toivat Somaliaan latinalaisen kirjoitusjärjestelmän, jota alettiin käyttää arabialaisen aakkoston rinnalla. Maan itsenäistyessä 1960 ei kuitenkaan päästy yksimielisyyteen somalin kielen kirjoittamisesta ja virallisiksi kieliksi tuli italia ja englanti. Koraanikouluissa, uskonnollisissa kirjoituksissa, runoissa ja lakiteksteissä käytettiin arabiaa. Somalian itsenäistyttyä, nimitettiin Somalin kielen komitea selvittämään, mikä olisi paras tapa kirjoittaa maan kieltä. Komitealla oli valittavaan yhdeksän erilaista kirjoitusjärjestelmää. Vuonna 1962 julkaistussa raportissaan komitea totesi latinan sopivan parhaiten ja joustavimmin somalin kielen ääntämykseen. Todettiin, että myös jatko-opintojen kannalta latina olisi paras kirjoitusjärjestelmä. Painotekniikkakin oli kehittyneintä latinalaisessa kirjoitusjärjestelmässä. Samoin ulkomaisten tutkijoiden laatimat somalin kieliopit antoivat hyvän lähtökohdan modernin kirjakielen kehittämiseksi. Poliittista yksimielisyyttä ei kuitenkaan saavutettu kielen kirjoitusasusta.
Vuoden 1969 vallankaappauksen jälkeen Siad Barren johtama ylin vallankumouskomitea (Supreme Revolutionary Council) päätti, että somalin kirjakieli on maan yhtenäisyyden kannalta ensiarvoisen tärkeä. Luku- ja kirjoitustaito oli 5 % vuonna 1972. Somalin kielen komitealle annettiin tehtäväksi kirjakielen luonti. Lokakuussa 1972 määrättiin, että maan virallinen kieli on somali vuoden 1973 alusta. Virkamiehille annettiin puoli vuotta aikaa oppia uusi kirjakieli. Peruskoulun oppimateriaalit uusittiin vuoden 1973 aikana ja somalin kieli tuli toiselle asteelle 1975. Yliopistojen opetuskielenä se ei kuitenkaan syrjäyttänyt eri tiedekunnissa käytettyjä arabiaa, englantia ja italiaa. Siad Barren vallankumouskomitea käynnisti "kulttuurivallankumouksen" tarkoituksena laajentaa luku- ja kirjoitustaito koko maahan kahdessa vuodessa. Ensimmäisessä vaiheessa 8,000 opettajaa organisoitiin opettamaan luku-ja kirjoitustaitoa kolmen kuukauden kursseina kyliin ja kaupunkeihin. Elokuussa 1974 lähetettiin yli 20,000 keskikoululaista vuodeksi maaseudulle kouluttamaan paimentolaisia lukemaan ja kirjoittamaan. Tämä avarsi monen nuoren ymmärrystä maan enemmistön, paimentolaisen elämästä ja elintavasta. Vaikka kampanja sattui vaikeaan kuivuusaikaan, YK piti lukutaitokampanjaa onnistuneena. Yk:n arvion mukaan vuonna 1990 lukutaito oli 24 %.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ * I.M. Lewis (1958) Bulletin of the School of Oriental and African Studies, University of London, Vol. 21 pp 134-156
![[1]](http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Borama-script.gif){kind=link}