Solaniini

Wikipedia

Solaniini
IUPAC-nimi

CAS-numero	20562-02-1
Kemiallinen kaava	C₄₅H₇₃N O₁₅
Molekyylimassa	868,044 g/mol
Tiheys	g/cm³
Sulamispiste	271−273 °C (544,15−546,15 K)
Kiehumispiste
Liukoisuus
SMILES	CC1CCC2C(C3C(N2C1)CC4C3(CCC5C4CC=C6C5(CCC(C6) OC7C(C(C(C(O7)CO)O)OC8C(C(C (C(O8)CO)O)O)O)OC9C(C(C(C(O9)C)O)O)O)C)C)C ^[1]

Solaniini (C₄₅H₇₃NO₁₅) on myrkyllinen glykoalkaloidi, jota esiintyy koisokasveissa kuten perunassa ja punakoisossa. Vihreissä tomaateissa esiintyy samansukuista gylokoalkaloidia tomatiinia, joka myös on myrkyllistä. Solaniinia on perunakasvin kaikissa maanpäällisissä osissa, etenkin lehdissä ja marjoissa. Jos mukulat joutuvat kesken kasvukauden maan päälle ja tulevat valon vaikutuksesta vihreiksi, nekin muuttuvat solaniinipitoisiksi. Aine on myrkyllistä jo hyvin pieninä annoksina. Solaniini on kasvien luonnollinen puolustuskeino, ja sillä on käyttöä myös kasvinsuojeluaineena.

Sisällysluettelo

1 Solaniinimyrkytys
- 1.1 Vaikutusmekanismi
- 1.2 Oireet
2 viitteet
3 Aiheesta muualla

[muokkaa] Solaniinimyrkytys

[muokkaa] Vaikutusmekanismi

Tutkimuksen mukaan solaniinin myrkylliset ominaisuudet johtuisivat sen vaikutuksesta mitokondrion kalvoon. Kokeet osoittivat, että solaniinin läsnä ollessa mitokondrion kalvon kalsiumionikanavat avautuivat ja tämä johtaa kalvojännitteen nousuun ja Ca²⁺-ionit kulkeutuvat mitokondrion sisään. Solun kasvanut kalsiumkonsentraatio aiheuttaa solun vaurioitumista ja apoptoosin.^[2] Solaniini muuttuu ruoansulatuskanavassa solanidiiniksi.

[muokkaa] Oireet

Oireita ovat huonovointisuus, ripuli, oksentaminen, vatsakrampit, polttava tunne kurkussa, sydämen rytmihäiriöt, pääkipu ja sekavuus. Harvinaisempia ja vakavampia oireita ovat hallusinaatiot, tajun menetys, kuume, keltatauti ja hypotermia. Yleensä oireet ilmenevät 8–12 tuntia solaniinin saannista, mutta ensimmäiset oireet voivat ilmentyä runsaasti solaniinia sisältävän aineen syönnistä jopa puolen tunnin kuluttua.