Sinn Féin
Wikipedia
Sinn Féin (Me itse) Arthur Griffinin 1905 Irlannin itsenäisyyttä ajamaan perustama järjestö, joka muodostui 1917 useita suuntauksia kokoavaksi voimaksi, kokoomuspuolueeksi tai sateenvarjo-organisaatioksi, joka saavutti vaalivoittoja vaalipiireissään 1917 ja 1918 ja joka tuki Irlannin parlamentaarista puoluetta.
Joulukuun 1918 parlamenttivaaleissa Irlannin parlamentaarinen puolue koki 62 paikan tappion saaden enää vain kuusi paikkaa, Sinn Fein sai 76 paikkaa. Unionistien paikkaluku nousi 18:sta 26:een.
[muokkaa] Joulukuun 1918 parlamenttivaalien tulokset
| Puolue | Paikat | Äänet | ||
|---|---|---|---|---|
| Paikat | Paikkaosuus | Äänet | Ääniosuus | |
| Sinn Féin | 73 | 69.5 | 76,087 | 46.9 |
| Irlannin unionistipuolue | 22 | 20.9 | 257,314 | 25.3 |
| Irlannin parlamentaarinen puolue | 6 | 5.7 | 220,837 | 21.7 |
| Työväenpuolueen unionistit | 3 | 2.8 | 30,304 | 3.0 |
| Belfastin työväenpuolue | — | — | 12,164 | 1.2 |
| Riippumattomat unionistit | 1 | 0.95 | 9,531 | 0.9 |
| Riippumattomat kansallismieliset | — | — | 8,183 | 0.8 |
| Riippumattomat työväenpuoluelaiset | — | — | 659 | 0.1 |
| Riippumattomat | — | — | 436 | 0.0 |
| Yhteensä | 105 | 100.0 | 615,515 | 100.0 |
Unionistit olivat sopineet, etteivät he vastusta Irlannin itsehallintoon (Home rule) siirtymistä muutoin kuin kuudessa Pohjois-Irlannissa kaikkein protestanttisimmassa maakunnassa.
Sinn Feinin Britannian alahuoneeseen valitut edustajat eivät ottaneet kansanedustajanpaikkojaan, vaan menivät tammikuussa 1919 Dubliniin muodostaen Dáil Éireann -nimisen kokouksen, joka julistautui Irlannin hallitukseksi. Samana päivänä irlantilaisvapaaehtoiset hyökkäsivät aseistamattoman poliisin kimppuun Soloheadbegissa Tipperaryssa, minkä katsotaan olleen alku Irlannin itsenäisyyssodalle. Maaseudulle vetäytyneet irlantilaisvapaaehtoiset alkoivat kutsua itseään Irlannin tasavaltalaisarmeijaksi, IRA:ksi 1920. Joulukuussa 1920 Britannian parlamentti hyväksyy jo ennen ensimmäistä maailmansotaa valmistellun Irlannin itsehallintolain, jonka mukaan kuusi protestanttisinta maakuntaa Pohjois-Irlannissa jää unioniin ja muu Irlanti saa itsehallinnon. Keväällä 1921 Pohjois-Irlannissa pidettiin vaalit, joissa unionistit saivat 40 paikkaa, maltilliset kansallismieliset kuusi ja Sinn Fein myös kuusi paikkaa.
Dáil Éireann ja Britannian hallitus sopivat 6. joulukuuta 1921, että Irlannin 26 maakuntaa muuttuvat Brittiläiseen kansainyhteisöön kuuluvaksi dominioksi, jota kutsuttiin Irlannin vapaavaltioksi.
Sinn Fein toimii Irlannin tasavaltalaisarmeijan, IRA:n, parlamentaarisena siipenä ja muodostaa oman parlamenttipuolueen vaikuttaen Ison-Britannian politiikkaan Pohjois-Irlannista käsin. Sen päätoimistot sijaitsevat Dublinissa ja Belfastissa
Britannian alahuoneeseen on valittu viisi Sinn Feinin jäsentä: Gerry Adams, Martin McGuinness, Michelle Gildernew, Conor Murphy ja Pat Doherty.
Euroopan unionin parlamentarissa on kaksi Sinn Feinin edustajaa, Bairbre de Brún ja Mary Lou McDonald, jotka kuuluvat radikaalivasemmiston yhteistyöryhmään, GUE:hen.
