Seurat
Wikipedia
Seurat ovat hengellisiä tilaisuuksia, joissa luetaan ja selitetään Raamattua. Tätä lukemista ja selittämistä kutsutaan puheeksi tai saarnaksi. Seurat kuuluvat erityisesti herätyskristillisyyteen, kuten rukoilevaisuuteen, lestadiolaisuuteen, herännäisyyteen ja evankelisuuteen. Puhujana seuroissa on pappi tai maallikkosaarnaaja. Seurojen rakenne koostuu alkuvirrestä, alkurukouksesta, saarnasta tai saarnoista, loppurukouksesta ja virrestä. Jos seuroissa on useita saarnoja, välissä lauletaan virsi. Monilla herätysliikeillä on omia laulukirjoja,esim.Siionin laulut joista lauletaan lauluja. Seurojen yhteydessä voi olla kahvitilaisuus ja suuremmissa seuroissa ruokatilaisuus.
Saarnat tai puheet kestävät yleensä kymmenestä minuutista vajaaseen tuntiin. Saarnapöydällä on Raamattu ja usein palava kynttilä. Se on symbolinen vertaus elävästä Jumalan sanasta. Säestys auttaa virsien ja laulujen laulamista. Instrumenttina käytetään lähes aina urkuja tai pianoa. Laulua voi johtaa esilaulaja. Esikoislestadiolaisuudessa ja herännäisyydessä ei käytetä soittimia.
Monissa herätysliikkeissä puhujat valitaan yhteisellä päätöksellä. Joissakin liikkeissä kuka tahansa seuravieras voi pitää puheen.
[muokkaa] Seurat ja yhteiskunta
Seurat ovat julkisia tilaisuuksia, joihin kuka tahansa voi osallistua. Seuroista ilmoitetaan yleensä paikkakunnalla, jotta mahdollisimman paljon kuulijoita saapuisi seuroihin. Suuremmilla herätysliikeillä on säännöllisiä viikoittaisia seuroja, joista ei erikseen ilmoiteta.
Seurojen pitäminen oli Suomessa laitonta vuosina 1726-1869. Seurat kieltänyt laki oli nimeltään konventikkeliplakaatti ja kirkko sääti sen.
