Ruskokiivi
Wikipedia
| Rskokiivi | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Vaarantunut | ||||||||||||||
 |
||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||
| Apteryx australis (Shaw, 1852) |
||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||
 Ruskokiivi Wikispeciesissä |
Ruskokiivi (Apteryx australis) on Uudessa-Seelannissa elävä lentokyvytön kiivilintu. Laji on nykyisin jaettu kahtia, A.australis ja A. mantelli (Bartlett, 1852). BirdLife Suomen nimistö ei tunne A. mantellia.[1]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Ruskokiivi on kiiveistä suurin, 50–65 cm pitkä. Koiras painaa puolestatoista kolmeen kiloa, naaras kahdesta neljään kiloa. Sen vartaloa peittävä höyhenpeite on karkea ja suojaa lintua sen liikuskellessa pimeässä pensaikossa. Muinon maorimetsästäjät käyttivät sen nahkaa vaatteina. Luonnossa ruskokiivit elävät noin 20 vuotta, vankeudessa 30–40 vuotta.
[muokkaa] Levinneisyys
Ruskokiivi elää Uuden-Seelannin Eteläsaarella, Pohjoissaarella ja Steward-saarilla. Maailman populaation koko on noin 27 000 yksilöä.[2]
[muokkaa] Elinympäristö
Ruskokiivi pysyy tiheissä metsissä.
[muokkaa] Lisääntyminen
Kiivit pariutuvat koko elämäkseen. Puolisot kaivavat pesäkuopan maahan yhdessä lopputalvesta tai alkukeväästä. Ruskokiivi munii yhden suuren munan ja 4–6 viikon kuluttua toisen munan. Muna painaa 1/3 naaraan massasta ja se on massaan nähden suurin linnun muna. Haudonta kestää noin 11 viikkoa ja poikaset jättävät pesän 3–10 päivän ikäisinä. Koiras on sukukypsä 18 kuukauden ikäisenä, naaras vasta noin 4-vuotiaana.[2]
[muokkaa] Ravinto
Ravinnokseen kiivit kaivavat maasta pikkueläimiä tai maahan karisseita hedelmiä ja marjoja.
[muokkaa] Lähteet
- Perrins, Christopher M. (päätoim.) 1992: Otavan lintutieto – Maailman linnut. Otava. Italia. ISBN 951-1-12001-8
