Preetori
Wikipedia
Rooman valtakunta | |
Osa historian artikkelisarjaa |
|
Ajanjaksot | |
Rooman kuningaskunta 753 eaa. – 510 eaa. Rooman tasavalta |
|
Virkamiehet | |
Konsuli Preetori Prokonsuli Propreetori |
Ediili Kvestori Tribuuni Censori |
Poikkeusvirat | |
Diktaattori Magister equitum Sotatribuuni-konsuli |
Kuningas Triumviraatti Decemviri |
Arvonimet | |
Keisari | |
Legaatti Dux Officium Prefekti Vicarius Vigintisexviri |
Liktori Magister militum Imperaattori Princeps senatus Pontifex maximus Tetrarkki |
Instituutiot ja lait | |
Rooman senaatti Cursus honorum Rooman kansankokoukset |
Rooman laki Rooman kansalaisuus Imperium |
Preetori (lat. praetor) oli virkamies Rooman valtakunnassa. Preetorien tehtäviin kuului oikeuden jakaminen ja provinssien hallinta. Preetorit saattoivat myös komentaa armeijoita, joiden johtajana ei ollut konsuli.
Kuten konsuleilla preetoreilla oli imperium, käskyvalta jolla he saattoivat päättää alaistensa hengestä. Preetoria seurasi aina 2 liktoria (6 Rooman kaupungin ulkopuolella).
Preetoriksi valittavan täytyi olla 39-vuotias tai vanhempi. Hänen täytyi myös roomalaisen virkamiesuran cursus honorumin mukaisesti olla toiminut kvestorina.
Ensimmäinen preetori valittiin 356 eaa. Vuonna 246 eaa. valittiin myös toinen preetori, praetor peregrinus, joka tuomitsi rooman kansalaisten ja peregrinien väliset kiistat. Vuonna 227 eaa. alettiin valita kaksi uutta preetoria hallitsemaan uusia Sisilian ja Sardinian provinsseja. Vuonna 197 eaa. valittiin kaksi lisää hallitsemaan Espanjaan muodostettuja provinsseja. Sulla lisäsi preetorien määrän kahdeksaan ja Julius Caesar vuorostaan lisäsi heidän määränsä ensin kymmeneen, sitten kahteentoista, neljääntoista, ja lopulta kuuteentoista. Augustus vakiinnutti määrän kahteentoista.