Pikkusieppo
Wikipedia
| Pikkusieppo | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen | ||||||||||||||||||
 |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Ficedula parva (Bechstein, 1792) |
||||||||||||||||||
 |
||||||||||||||||||
| Pikkusiepon levinneisyys | ||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Pikkusieppo Wikispeciesissä |
Pikkusieppo (Ficedula parva) on pienikokoinen muuttolintu, joka pesii vanhoissa metsissä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Pituus 11–12 cm, paino 10 g.
Vanha koiras on aika helppo tuntea: rusehtava selkä ja vaalea maha, pää on lyijynharmaa ja kurkku oranssinpunainen. Suuren silmän ympärillä on kapea valkoinen silmärengas. Naaras ja nuori lintu ovat päältä rusehtavia ja alta vaaleita. Vanha koiras on elokuisen sulkasadon jälkeen samannäköinen kuin naaras ja nuori. Kaikissa puvuissa hyvä tuntomerkki on mustavalkoinen pyrstö, jonka kuviointi on samanlainen kuin kivitaskulla.
Ääniä ovat lyhyt sirahdus ”sri”, ”tek”, ”hily” tai hiljainen ritinä. Laulu muistuttaa kirjosiepon laulua, mutta se alkaa parilla sirahduksella ja päättyy melodisemmin.
[muokkaa] Levinneisyys
Pikkusieppo pesii Itä-Euroopassa ja Siperiassa. Se on muuttolintu, joka talvehtii Etelä-Aasiassa. Muuttomatkoillaan se harhautuu säännöllisesti myös läntiseen Eurooppaan. Suomessa se on melko harvinainen pesijä, parimäärämme on n. 1 500 paria. Pesivän kannan painopiste on kaakossa, Kuopio–Pori-linjan pohjoispuolella se on harvinainen. Keväällä ensimmäiset saapuvat toukokuun puolivälissä ja pääosa touko–kesäkuun vaihteessa. Syksyllä lähtee syys–lokakuussa.
[muokkaa] Elinympäristö
Pikkusiepot viihtyvät vanhoissa luonnontilaisissa metsissä, joissa on paljon katkenneita puita ja kantoja pesäpaikoiksi. Muuttoaikoina tavataan lähes kaikenlaisissa metsäympäristöissä, kuten saarissa ja kaupunkien puistoissa.
[muokkaa] Lisääntyminen
Pesä rakennetaan harmaasieppomaiseen tapaan katkenneen puun kantoon tai muuhun avoimeen koloon. Muninta alkaa kesäkuun alussa ja munia on 5–6. Naaras hautoo vajaa 2 viikkoa. Poikaset lähtevät pesästä n. 2 viikon ikäisinä.
[muokkaa] Ravinto
Lentävien hyönteisten sieppaamisen lisäksi pikkusieppo etsii kovakuoriaisia lehvästön seasta ja syö marjoja kun niitä on tarjolla.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Hellman, Gösta 1980: Mindre flugsnapparen valde ovanlig häckplats. – Lintumies 4.1980 s. 180. LYL.
