Pekka Tarjanne

Wikipedia

Pekka Johannes Tarjanne (s. 19. syyskuuta 1937 Tukholmassa) on tekniikan tohtori ja on ollut teoreettisen fysiikan professori, Liberaalisen Kansanpuolueen puheenjohtaja, kansanedustaja, liikenneministeri, Posti- ja lennätinlaitoksen pääjohtaja sekä Kansainvälisen teleliiton ITU:n pääsihteeri.

[muokkaa] Elämänvaiheet

Pekka Tarjanne syntyi suurlähettiläs Päivö Kaukomieli Tarjanteen ja fil.maist Kerttu Tarjanteen, s Ritavuori, lapsena isänsä diplomaattisessa asemapaikassa. Äitinsä, syntyjään Anna Kerttu Ritavuori, kautta hän on murhatun liberaalin ministerin Heikki Ritavuoren tyttärenpoika ja hänen äitinsä setä Eero Rydman oli myös edistyspuoluelainen poliitikko, Helsingin kaupunginjohtaja ja vieläpä presidenttiehdokas vuonna 1956.

Ylioppilastutkinnon Pekka Tarjanne suoritti epätavallisen nuorena, 17-vuotiaana keväällä 1955 Helsingin normaalilyseosta. Hän opiskeli teknistä fysiikkaa Teknillisessä korkeakoulussa ja suoritti diplomi-insinööritutkinnon 1960, tekniikan lisensiaatin tutkinnon heti seuraavana vuonna ja tohtorin tutkinnon 1962, ollessaan vasta 25-vuotias. Hän jatkoi tutkijan uralla, ja tuli pian, 28-vuotiaana, nimitetyksi Oulun yliopiston professoriksi 1965. Helsingin yliopiston teoreettisen fysiikan professoriksi hänet nimitettiin 1967. Tässä vaiheessa hän oli jonkin vuoden vierailevana tutkijana Yhdysvalloissa.

Pekka Tarjanne oli liittynyt Vapaamielisten Liittoon ja kuului 1960-luvun alkupuoliskolla Edistyspiiri-nimiseen poliittiseen ideariiheen. Palattuaan Yhdysvalloista professori Tarjanne valittiin kesällä 1968 äärimmäisen täpärästi, arvan ratkaistessa (vastaehdokas oli Seppo Westerlund), Liberaalisen Kansanpuolueen puheenjohtajaksi professori Mikko Juvan seuraajaksi, ollen 30-vuotiaana Suomen nuorin eduskuntapuolueen puoluejohtaja. Vuonna 1970 hänet valittiin eduskuntaan Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Myös Helsingin kaupunginvaltuutettu.

Vuonna 1972 Liberaalinen Kansanpuolue lähti mukaan Kalevi Sorsan I hallitukseen (hallitsi 1972–75), ja puolueen puheenjohtaja Tarjanne nousi ministeriksi. Hänen salkkuunsa oli yhdistetty liikenneministeriön päällikkyyden lisäksi osa sisäasiainministeriötä sekä pohjoismaisen yhteistyöministerin tehtävät.

Presidentti Kekkonen nimitti Pekka Tarjanteen Posti- ja telehallituksen pääjohtajan virkaan, ja siinä aloittaessaan hän 20.9.1977 sen johdosta luopui eduskuntapaikasta sekä kesällä 1978 puolueen puheenjohtajuudesta. Espoon kaupunginvaltuutettuna hän kuitenkin toimi. Pekka Tarjanne oli kuitenkin valtakunnanpolitiikassa vielä vuonna 1978 presidentin valitsijamiehenä Uudenmaan vaalipiiristä.

Hän irtisanoutui vuonna 1989 pääjohtajan virasta ottaessaan vastaan Kansainvälisen teleliiton (ITU) pääsihteerin tehtävän Genevessä, jossa hän työskenteli 1989–1999.

Vuonna 2001 Pekka Tarjanne valittiin Teekkaritoiminnan edistämisyhdistys TTEYn johtokunnan jäseneksi.

Vuonna 1962 Pekka Tarjanne meni naimisiin Aino Anita Kairamon kanssa. Tämän veli Kari Kairamo toimi myöhemmin Nokian pääjohtajana ja luotsasi kyseisen yrityksen elektroniikka- ja tietoliikennealoille sen sijasta että yhtymä oli ollut raskaaseen teollisuuteen keskittynyt monialayritys. Lapset (ja syntymävuodet): Ari Tarjanne 1965, Maarit Tarjanne 1967, Eero Tarjanne 1972, Pia Tarjanne 1974 kuollut. Pekka Tarjanne ja vaimonsa asuvat nykyään eläkeläisinä Espoon Espoonlahdessa.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Pekka Tarjanne Edustajamatrikkeli. Helsinki: Eduskunta.

Edeltäjä: Mikko Juva

Liberaalisen Kansanpuolueen puheenjohtaja 1968–1978

Seuraaja: Jaakko Itälä