Pahoinpitely
Wikipedia
Tätä artikkelia tai sen osaa käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Pahoinpitely on henkilön toiseen kohdistama fyysinen väkivallanteko. Usein pahoinpitely ilmenee nyrkiniskuina tai puukotuksina, mutta pahoinpitelyksi voidaan määritellä myös vaikkapa se, että HIV-positiivinen harrastaa seksiä kertomatta tartunnastaan.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Virallinen määritelmä Suomen rikoslaissa
Pahoinpitelyn virallinen määritelmä Suomen rikoslaissa[1] kuuluu seuraavasti:
"5 § Pahoinpitely. Joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
6 § Törkeä pahoinpitely. Jos pahoinpitelyssä
- aiheutetaan toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila,
- rikos tehdään erityisen raa'alla tai julmalla tavalla tai
- käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä
ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä pahoinpitelystä vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
7 § Lievä pahoinpitely. Jos pahoinpitely, huomioon ottaen väkivallan, ruumiillisen koskemattomuuden loukkauksen tai terveyden vahingoittamisen vähäisyys taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä pahoinpitelystä sakkoon."
[muokkaa] Pahoinpitelyrikollisuuden määrä Suomessa
Neljää prosenttia naisista ja viittä prosenttia miehistä epäiltiin vuonna 2004 henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista[2]. Vuonna 2002 tuomittiin pahoinpitelyitä yksittäisrikoksina 5299 henkilöä. Sukupuolisesti tarkastellen pahoinpitelyt ovat pääosin miesten tekemää ja tyypillisimmin toisiin miehiin kohdistuvaa rikollisuutta. Alkoholi liittyy pahoinpitelyihin, kuten se liittyy muuhunkin väkivaltaan, melko voimakkaasti. Melko usein sekä tekijä että usein myös uhri ovat olleet rikoksen tekohetkellä humalassa. Noin joka kuudes pahoinpitelijä on nainen, joskin naisten osuus on viime vuosina ollut kasvussa. Kaikissa pahoinpitelyrikoksissa naisten osuus syyllisiksi epäillyistä kasvoi seitsemästä 15 prosenttiin vuosina 1985 - 2004.[3]
Kuitenkin jos tarkastellaan ns. lähisuhdeväkivaltaa kuva muodostuu osin toisennäköiseksi, esimerkiksi pahoinpitelyrikosten osalta paljon julkisuudella käsitellyn perheväkivallan osalta on Tilastokeskus selvittänyt läheissuhdeväkivaltaa vuodelta 1998. Selvityksen mukaan 2/3 ilmi tulleesta läheissuhdeväkivallasta tapahtuu parisuhteessa. Parisuhteessa tapahtuneista poliisin kirjaamista tapauksista törkeän pahoinpitelyn luokasssa 63 prosentissa tapauksista mies pahoinpiteli naista ja nainen 38 prosentissa miestä. Naisten osuus syyllisiksi epäillyistä oli kaikisssa pahoipitelyissä esimerkiksi vuonna 2004 lievissä pahoinpitelyissä hieman alle 17 %, törkeistä pahoinpitelyistä 15% ja pahoinpitelyistä noin 12% prosenttia.[3]
Heikoimmin tutkittuja ja selvitettyjä pahoinpitelyrikollisuuden lajeja ovat lapsiin kohdistuvat pahoinpitelyt. Lapsiin kohdistuvan pahoinpitelyrikollisuuden ja perheväkivallan osalta tilastointi on Suomessa ollut erittäin heikkotasoista joskin asiaan on viime aikoina kiinnitetty kasvavaa huomiota. Lapsiin kohdistuvien pahoinpitelyjen osalta ei ole kuitenkään käytettävissä kunnollisia tilastoja (ks. lapsen kaltoinkohtelu).
[muokkaa] Keskimääräiset rangaistukset pahoinpitelystä Suomessa
Lievästä pahoinpitelystä tuomitaan yleensä 5—20 päiväsakkoa, keskimäärin noin 15 päiväsakkoa. Tämä tieto on vuodelta 1999.
Vuoden 2002 tilastotietojen valossa pahoinpitelyitä yksittäisrikoksina tuomituista 5299 henkilöstä 3903 (74 prosenttia) sai sakkotuomion, 954 (18 prosenttia) ehdollista, 194 (4 prosenttia) yhdyskuntapalvelua ja 248 (5 prosenttia) ehdotonta. Päiväsakkojen keskilukumäärä oli 35, ehdollisten keskipituus 2,7 kuukautta ja ehdottomien keskipituus 3,4 kuukautta.
Törkeästä pahoinpitelystä tuomittiin yksittäisrikoksena vuonna 2002 288 henkilöä. Ehdollista tuomittiin 177 tapauksessa (62 prosenttia), yhdyskuntapalvelua 6 (2 prosenttia) ja ehdotonta 105 (37 prosenttia). Ehdollisten keskipituus oli 12,5 kuukautta ja ehdottomien 18,1 kuukautta.
[muokkaa] Aiheeseen liittyvää
- Rikollisuus
- Henkirikos
- Surma
- Tappo
- Murha
- Perheväkivalta
- Lapsen kaltoinkohtelu
- Vauvan ravistelu
- Fetaalialkoholisyndrooma
[muokkaa] Lähteet
- ↑ FINLEX - Valtion säädöstietopankki [1]
- ↑ Honkatukia, P., Naiset rikosten tekijöinä ja uhreina. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos.(toim.), Rikollisuustilanne 2003 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa p. 138–145. [www.om.fi/optula/uploads/hcrdwjsw.pdf]
- ↑ 3,0 3,1 Karlsson, M., Naisen väkivalta jää usein piiloon [Naisten nurjat puolet], in Dialogi. 2005. p. 29–31.