Nominalismi

Wikipedia

Nominalismi eli olio-olemassaolokäsitys on ontologian kanta, jonka mukaan yleiskäsitteitä ei ole olemassa mielen ulkopuolella.

Nominalismi on käsiterealismin eli ominaisuus-olemassaolokäsityksen vastakohta. Käsiterealismi katsoo, että kun käytämme sellaisia kuvaavia käsitteitä kuin 'kissa' tai 'vihreä', näiden käsitteiden muodot ovat todella olemassa itsenäisenä maailmasta, jonkinlaisessa abstraktissa todellisuudessa. Tällainen ajattelutapa yhdistetään Platoniin ja hänen ideaoppiinsa. Nominalismi puolestaan katsoo, että sanojen kuvaamilla ideoilla ei ole erillistä olemassaoloa mielikuvituksemme ulkopuolella.

Nominalismin perustajana pidetään usein Roscellinusta. Klassisen nominalismin pioneereja oli Wilhelm Ockhamilainen. Myöhemmistä filosofeista muun muassa John Locke ja George Berkeley olivat nominalismin tiukkoja kannattajia.

[muokkaa] Universaalien ongelma

Pääartikkeli: Universaalien ongelma

Nominalismi syntyi vastauksena yleiskäsitteiden eli universaalien ongelmaan, erityisesti ongelmaan siitä, minkä asioiden voidaan katsoa olevan samaa tyyppiä. Esimerkiksi, että Kissi ja Mirri ovat kummatkin kissoja, tai että jotkut ominaisuudet ovat toistettavissa olevia useiden erilaisten kappaleiden välillä, kuten että ruoho, eräs paita ja sammakko ovat kaikki vihreitä. Universaalien ongelmassa halutaan tietää, mikä tarkkaan ottaen tekee sekä Kissistä että Mirristä kissoja, ja mikä tekee ruohosta, paidasta ja sammakosta vihreitä.

Käsiterealismin vastaus on, että kaikki vihreät asiat ovat vihreitä, koska on olemassa erillinen universaali, yksittäinen abstrakti olio, jonkinlainen 'vihreys', joka on osana kaikkia vihreitä asioita. Ruohossa, paidassa ja sammakossa on yksi samanlainen osa. Voidaan siis ajatella, että nämä kolme osaa, kolme vihreyttä, ovatkin yksi asia. 'Vihreys' on siis yksi olemassa oleva asia, joka esiintyy aina siellä missä on vihreitä asioita.

Nominalismi kieltää universaalien olemassaolon. Tähän on useita perusteita. Ensimmäinen koskee sitä, missä universaalit sijaitsisivat. Platon esitti tunnetusti, että jossain on olemassa abstraktien muotojen, ideoiden tai universaalien "valtakunta", joka on erillään fyysisestä todellisuudesta. Olemassa olevat fyysiset kappaleet ovat ainoastaan näiden universaalien toteutumia. Tämä herättää kuitenkin kysymyksen, missä tämä "valtakunta" sijaitsee? Yksi mahdollisuus on, että se olisi ajan ja paikan ulkopuolella. Jotkut ovat kuitenkin sitä mieltä, että ajan ja paikan ulkopuolella ei ole mitään. Maltilliset realistit katsovat, että universaalit eivät sijaitse missään erillisessä paikassa, vaan että ne sijaitsevat ajassa ja paikassa siellä missä niihin milloinkin viitataan.

Asia tulee vielä monimutkaisemmaksi, jos kysytään, mikä on universaalin ja sen toteutuman välinen suhde? Ajatellaan, että 'kissuus' tai 'vihreys' olisi yksi asia. Nominalistit katsovat, ettei yksi asia voi olla monessa paikassa yhtä aikaa. Realistit taas katsovat, että on vain yksi 'kissuus' tai 'vihreys', ja se on jossain suhteessa yksittäisiin toteutumiin. Tätä suhdetta ei kuitenkaan yleensä selitetä.

Monet filosofit suosivat yksinkertaisia ontologioita, joihin kuuluu vain minimimäärä erilaisia tyyppejä. He pyrkivät esittämään kaiken mitä haluavat, ilman että heidän olisi tarve käyttää sellaisia universaaleja kuin 'kissuus' tai 'vihreys'.

[muokkaa] Nominalismin muunnelmia

Nominalismista on olemassa useita muunnelmia, jotka vaihtelevat äärimmäisestä nominalismista lähes realismiin. Yksi ääripää on predikaattinominalismi. Sen mukaan Kissi ja Mirri ovat kummatkin kissoja pelkästään sillä perusteella, että predikaatti 'kissa' sopii kumpaankin niistä. Realisti esittäisi kuitenkin vastaväitteitä siitä, mihin ja millä tavalla predikaattia yritetään sovittaa.

Yhdenmukaisuusnominalistit uskovat, että 'kissa' sopii kumpaankin kissaan, sillä sekä Kissi että Mirri muistuttavat keskimääräistä kissaa tarpeeksi, että ne voidaan luokitella samaksi eläinlajiksi, ja ne eroavat myös toisistaan vain suhteellisen vähän. Jotkut nominalistit katsovat, että tämä muistuttavuussuhde on itsessään universaali, mutta että se on ainoa tarpeellinen universaali. Tämä on kuitenkin nominalismin hengen vastaista.

Ian Hacking on esittänyt, että suuri osa siitä mitä kutsutaan sosiaaliseksi konstruktionismiksi on tosiasiassa ääneenlausumattoman nominalistisen metafyysisen maailmankuvan tulosta. Hänen mielestään tämä on syynä sille, että luonnontieteilijät ja konstruktionistit usein puhuvat toistensa ohi.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Rodriguez-Pereyra, Gonzalo: Nominalism in Metaphysics The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
• Nominalism, Realism, Conceptualism Catholic Encyclopedia (englanniksi)