ebooksgratis.com

See also ebooksgratis.com: no banners, no cookies, totally FREE.

CLASSICISTRANIERI HOME PAGE - YOUTUBE CHANNEL
Privacy Policy Cookie Policy Terms and Conditions
Nibelungein laulu – Wikipedia

Nibelungein laulu

Wikipedia

Nibelungenliedin käsikirjoitus C, folio  1r, n. 1220 jaa.
Nibelungenliedin käsikirjoitus C, folio 1r, n. 1220 jaa.

Nibelungein laulu (Nibelungenlied) on keskiaikainen sankarieepos, joka on kirjoitettu 1200-luvun alussa keskiyläsaksan kielellä.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Eepoksen alkuperä ja nimi

Eepos tunnetaan nimellä Nibelungenlied 1700-luku puolesta välistä alkaen, jolloin se kirjoitettiin puhtaaksi. Nimi tulee taruston viimeisestä säkeestä hie hât daz mære ein ende: daz ist der Nibelunge liet, nykysaksaksi hier ist die Geschichte zu Ende: das ist das Lied von den Nibelungen ja suomeksi suurin piirtein tässä kohtaa tämä tarina loppuu, tämä oli Nibelungin laulu. On huomattava, että vaikka sanaa "Lied" käytetäänkin nykysaksassa merkityksessä "laulu" tai "kappale", on sitä tarinan muistiinmerkitsemisen aikoihin käytetty merkityksessä "eepos" tai "tarusto", vaikkakin kirjoitusasussa "liet". Runoelmasta on olemassa kaksi alkuperäistä käsikirjoitusta, kummatkin noin vuodelta 1200.

[muokkaa] Eepoksen rakenne ja teemat

Nibelungenliedin käsikirjoitus K, (1480-90)
Nibelungenliedin käsikirjoitus K, (1480-90)

Nibelungein laulu jakautuu 39 "seikkailuun" ja käsittää 2 240 säkeistöä, kussakin 4 sesuuran jakamaa, parittain loppusointuista (jambi-)säettä, joista viimeisen loppupuoli on yhtä runojalkaa muita pitempi.

[muokkaa] Eepoksen juoni ja päähenkilöt

Nibelungein laulu on sankaritaru, jossa yhdistyvät historialliset tapahtumat, myytit sekä pakanalliset ja kristilliset ainekset. Nibelungein laulun juoni on germaaneille yhteistä muinaistarustoa, joka näyttää omaksuneen historiallisia aineksia kansainvaellusten ajalta. Runoelmassa esiintyy todellisia valtakuntia ja henkilöitä, muun muassa Attila. Aihepiiriltään se muistuttaa myös muinaisskandinaavista Runo-Eddaa.

Eepoksen päähenkilöitä ovat Siegfried, lohikäärmeen tappaja, tämän vaimo Kriemhild sekä kuningatar Brunhilde (tunnetaan myös kirjoitusasussa Brynhild). Eepos kertoo ensimmäisessä osassaan Siegfriedin nuoruudesta. Siegfried surmaa lohikäärmeen ja anastaa nibelungein kirotun aarteen lohikäärmeen vartioimasta luolasta. Myöhemmin hän kosii Burgundin kuninkaan Guntherin sisarta Kriemhildiä ja voittaa näkymättömänä Guntherille Isenlandin sankarillisen kuningattaren Brunhildeen. Sen jälkeen kerrotaan Siegfriedin ja Kriemhildin onnellisesta avioliitosta ja lopuksi Siegfriedin murhasta, jonka Hagen tekee Brunhildeen yllytyksestä. Brunhilde on saanut tietää, että Siegfried onkin hänen oikea voittajansa, ja haluaa kostaa petoksen. Toinen osa kertoo Kriemhildin avioliitosta Etzelin (Attilan) kanssa ja Siegfriedin murhan kostosta, jonka Kriemhild toteuttaa Attilan hovissa.

[muokkaa] Niebelungein laulu taiteen ja populaarikulttuurin innoittajana

Nibelungein laulu on innoittanut useita taiteilijoita. Se on aiheena esimerkiksi Richard Wagnerin oopperasarjassa "Nibelungin sormus". Fritz Lang teki vuonna 1924 Nibelungein lauluun pohjautuvat elokuvat "Siegfriedin kuolema" ja "Kriemhildin kosto".

[muokkaa] Kirjallisuus

  • Nibelungien tarina : saksalainen sankariruno
    • uudelleen kertonut Rudolf Herzog
    • suomentanut Hilja Walldén
    • julkaisija WSOY Porvoo, 1925
  • Nibelungeinlaulu : saksalaisten kansalliseepos
    • suomentanut Toivo Lyy
    • julkaisija Gummerus Jyväskylä, 1934
    • ulkoasu 466 sivua, 13 kuvaliitettä.
    • Suomennos tehty Eduard Siversin toimittamasta vanhasta keskiyläsaksalaisesta tekstistä Der Nibelunge Not Insel-Verlag Leipzig 1921
  • Richard Wagner : Nibelungin sormus
    • koonnut ja suomentanut: Pekka Asikainen, Jari Sinkkonen
    • julkaisija WSOY Helsinki, 2000
    • nidottu
    • ISBN 951-0-24589-5

[muokkaa] Elokuvat

Nibelungin laulusta on tehty useita filmatisointeja.

  • Die Nibelungen 1924, Saksa
    • mustavalkoinen mykkäelokuva
    • ohjaaja Fritz Lang
    • kaksiosainen, ensimmäisen osan nimi on Siegfried ja toisen osan nimi on Kriemhildin raivo
    • ensi-illat 24.2.1924 ja 26.4.1924 Berliinissä
  • Die Nibelungen, 1967, Saksa, Jugoslavia
    • ohjaaja Harald Reinl
    • alkuperäiskieli saksa
    • kaksiosainen, ensimmäisen osan nimi on Siegfried [1]ja toisen osan nimi on Kriemhilds Rache[2]
  • Siegfried, [4] 2005, Saksa
    • ohjaaja Sven Unterwaldt
    • Alkuperäiskieli saksa
    • parodia alkuperäisversiosta

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla


Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nibelungein laulu.


Tämä kulttuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.


aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -