ebooksgratis.com

See also ebooksgratis.com: no banners, no cookies, totally FREE.

CLASSICISTRANIERI HOME PAGE - YOUTUBE CHANNEL
Privacy Policy Cookie Policy Terms and Conditions
Na-dené-kielet – Wikipedia

Na-dené-kielet

Wikipedia

Na-dené-kielten levinneisyys ennen eurooppalaisten saapumista
Na-dené-kielten levinneisyys ennen eurooppalaisten saapumista

Na-dené-kielet (tai na-dene, nadene) on eräs Pohjois-Amerikan alkuperäisasukkaiden kielten muodostamista kielikunnista. Suurin Na-dene kielten ryhmä ovat athabaskakielet, johon luuluvat mm. pohjoisen dogribit ja chippewat sekä etelän apassit ja navajot.

Sen puhujat ovat Joseph Greenbergin kiistellyn luokittelun yksi kolmesta suuresta Amerikan alkuperäisasukasryhmistä, joista muut ovat amerintiaanit ja eskimot. Teorian mukaan nadene-intiaanit olisvat saapuneet Amerikkaan myöhemmin kuin amerintiaanit, joita ovat muun muassa algonkini- ja uto-asteekkiryhmään kuuluvat heimot. Pohjoiset nadene-ryhmän intiaanit elivät subarktisessa kulttuuripiirissä ja harjoittivat muun muassa karibun metsästystä ja kalastusta. Elinkeinot vaihtelivat jonkun verran alueesta toiseen. Monilla alueilla ihmiset asuivat pienissä muutaman perheen kylissä, ja kokoontuivat suuremmiksi yksiköiksi vuosikierron mukaan esimerkiksi karibun metsästykseen. Varsinaista päällikköä näillä ei ollut. Asumuksena oli useimmiten maja, joka oli kartiomainen kota tai joskus kupolimainen wigwam. Joskus asumus oli kaivettu osin maan alle ja/tai seinät peitety turpeella. Jotkut heimot asuivat satulakattoisissa, salvamattomista hirsistä tehdyissä pitkulaisissa asumuksissa. Kanadan ja Alaskan vuoristossa kalarikkaiden jokien varsilla oli kiinteämpää asutusta, jossa klaanilla saattoi olla päällikkö heinkivartijoineen. Ylimystö koostui tällöin rikkaan päällikön sukulaisista. Ba-dene- intiaanien elämäntapansa oli ikivanha myöhäispaleoliittisen perinteen mukainen.[1][2][3].. Uskontona oli shamanismi.

[muokkaa] Luokittelu

  • tlingit – noin 700 puhujaa (M. Krauss, 1995)
  • athabasca-eyak (engl. Athabaskan-Eyak
    • eyak – viimeinen puhuja kuollut 21.1.2008
    • athabasca-kielet
      • pohjoiset athabasca-kielet
      • Tyynenmerenrannikon ryhmä
      • eteläiset athabasca-kielet eli apaššikielet

Eniten puhujia kielikunnan kielistä on navajon kielellä.

Franz Boasin luokittelussa kielikuntaan kuului myös haidan kieli, mutta nykyisin useimmat kielitieteilijät pitävät sitä isolaattikielenä. Korostaakseen sitä, että haida ei kuulu kielikuntaan, englannin kielessä kielikunnasta käytetään usein nimeä Athabaskan-Eyak-Tlingit. Osa kieltentutkijoista pitää na-dené-kielikuntaa hypoteettisena.

[muokkaa] Lähteet

  1. Gilbert Legay: "subarktinen alue", Intiaaniatlas, s. 85. , . suomi
  2. Colin F. Taylor, William C Sturtevant: "Subarktinen alue", Suuri intiaanikirja, s. 182-. , 1995. ISBN 951-20-4749-7. suomi
  3. Pentti Virrankoski: Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit - intiaanikansojen kulttuuri ja historia Rio Grandelta Yukon-joelle, s. 377. Gummerus, 1994. suomi

[muokkaa] Aiheesta muualla


aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -