Myoglobiini

Wikipedia

Myoglobiinin rakenne. N-terminaalinen pää on ylhäällä, C-terminaalinen pää jää keltaisella merkityn F-kierteen taakse. Hemiryhmä sijaitsee vihreän E-kierteen ja F-kierteen välissä.

Myoglobiini eli lihaspuna on hemoglobiinin kaltainen rautapitoinen proteiini poikkijuovaisissa lihassoluissa, joka turvaa lihassolun hapensaannin kovassa rasituksessa. Myoglobiini luovuttaa hapen lihaksille vasta, kun lihassolun hapen osapaine on lähellä nollaa. Normaalisti myoglobiini toimii solujen happivarastona ja varmistaa lihaskudosten tehokkaan hapensaannin verestä. Suuren myoglobiinin määrän ansiosta jotkin nisäkkäät pystyvät sukeltamaan pitkiä aikoja. Myoglobiini antaa lihaksille niiden punaisen värin.

[muokkaa] Myoglobiinin rakenne

Myoglobiini kuulu yhdessä muun muassa hemoglobiinin ja elektroninsiirtoketjussa toimivan sytokromin kanssa hemoproteiineihin, jotka kaikki sisältävät hemiryhmän. Myoglobiini koostuu yhdestä 153 aminohappoa sisältävästä polypeptidiketjusta ja hemiryhmästä. Happi sitoutuu myoglobiinin hemiryhmän kaksiarvoiseen rauta-ioniin. Proteiinin sekundäärirakenne koostuu kahdeksasta alfa-kierteestä. Proteiinin tertiääristä, pallomaista rakennetta pitävät koossa hydrofobisten sivuketjujen pyrkimys osoittaa sisäänpäin.

Happi sitoutuu voimakkaammin myoglobiiniin kuin hemoglobiiniin, minkä ansiosta happi siirtyy tehokkaammin verenkierrosta lihaksiin.