Menhir
Wikipedia
Menhir, eli "pitkäkivi" (bretonin kielessä men=kivi, hir=pitkä) on muinaisina aikoina ilmeisesti kulttitarkoituksiin käytetty korkea pystykivi, joka muistuttaa veistämätöntä obeliskia. Menhireitä pystytettiin mm. megaliittikaudella.
Suurin säilynyt menhir on Locmariaquerin menhir Bretagnessa. Bretagnessa on myös menhirejä jonoina, ns. Carnacin pystykivet. Sardiniassa on menhirejä, joilla on veistetyt ihmisen kasvot. Joissain Länsi-Euroopan menhireissä on kaiverrettuna mm. paimensauvojen ja kuunsirppien kuvia.[1]
Vanhimmat menhirit lienee pystytetty Turkissa Göbekli Tepessä, josta sydänsimpukkakeramiikkaan liittyvä kulttuuri levitti ne Eurooppaan.