Markkinatalous
Wikipedia
| Osa artikkelisarjaa |
| Talousjärjestelmät |
| Suuntaukset ja teoriat |
|---|
|
Kapitalistinen talousjärjestelmä |
| Sektorit ja järjestelmät |
|
Suljettu talous · Kaksoistalous |
Markkinatalous on talousjärjestelmä, jossa hinnanmuodostus eli hyödykkeiden hintojen määräytyminen on vapaan kysynnän ja tarjonnan säätelemä. [1]
Markkinataloudessa yritykset ja kuluttajat päättävät tahtonsa mukaisesti mitä haluavat ostaa ja tuottaa, ja miten allokoivat resurssinsa ilman valtion väliintuloa. [2] Teoriassa tämä tarkoittaisi sitä, että tuottaja eikä valtio päättäisi mitä tuottaa, kuinka paljon tuottaa, kuinka paljon veloittaa kuluttajilta tuotteista, mitä maksaa työntekijöille jne. Näihin päätöksiin markkinataloudessa vaikuttavat kilpailu, tarjonta ja kysyntä. Tämä on siis suunnitelmatalouden vastakohta, missä valtio päättää mitä tuotetaan ja missä määrin. [3] Ei ole olemassa puhdasta markkinataloudellista yhteiskuntaa. [4].
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Esimerkkejä markkinatalouden moninaisuudesta
Yhdessäkään maassa tähän asti ei talous ole ollut täysin vapaata. Käytettäessä markkinatalous-termiä tietyn maan talouden yhteydessä termillä tarkoitetaan yleensä maata, jonka taloudessa on suuri määrä vapautta. Siten kaikki valtiot ovat nykyään sekatalouksia jotka yhdistävät vaihtelevia määriä markkinataloutta suunnitelmatalouden piirteisiin. Esimerkiksi, Yhdysvalloissa on enemmän markkinatalouden piirteitä kuin monessa Länsi-Euroopan maissa. [5]
[muokkaa] Kapitalismi
-
Pääartikkeli: Kapitalismi
Kapitalismilla yleensä viitataan taloudelliseen järjestelmään, jossa melkein kaikki on yksityisesti omistettua ja missä kaikki sijoitukset, tuotanto ja tuotteiden hinnoittelu ja palvelut päätetään markkinatalouden kautta. Kapitalismi on ollut käytössä länsimaissa feudalismin jälkeen, mutta joidenkin mielestä termi "sekatalous" on paljon kuvaavampi käsite, sillä nykytaloudet sisältävät molempia yksityisesti omistettuja sekä julkisesti omistettuja yrityksiä, yhdistäen piirteitä kapitalismista ja sosialismista tai yhdistäen piirteitä markkinataloudesta ja suunnitelmataloudesta.
[muokkaa] Laissez-faire
-
Pääartikkeli: Laissez-faire
Laissez-faire on vapaan markkinatalouden suuntaus ja tunnuslause, joka on suomeksi kirjaimellisesti antakaa tehdä.
[muokkaa] Markkinamekanismit
[muokkaa] Vapaus
Friedrich Hayek ja Milton Friedman ovat todenneet taloudellisen vapauden olevan edellytyksenä luotaessa ja ylläpidettäessä siviili- ja poliittisia oikeuksia. He uskoivat, että tämän taloudellisen vapauden voi saavuttaa vain markkinaorientoituneella taloudella, tarkemmin sanottuna vapaalla markkinataloudella. He kuitenkin myöntävät, että riittävä määrä taloudellista vapautta voidaan saavuttaa toimivan hintamekanismin ja omistusoikeuden avulla. He uskoivat, että mitä enemmän taloudellista vapautta on tarjolla, sitä enemmän yhteiskunnassa on siviili- ja poliittisia oikeuksia.
[muokkaa] Valtion rooli markkinataloudessa
Joissain markkinatalouden tulkinnoissa valtio voi olla toimijana markkinataloudessa. Mikä on valtion sopivantasoinen rooli on kiistanalaista. Useimmat markkinatalouden kannattajista uskovat, että valtion pitäisi vain määritellä markkinoille sääntöjä ja valvoa sääntöjen noudattamista. Erilaisia näkemyksiä esiintyy siitä, kuinka paljon valtaa valtiolla pitäisi olla talouden ohjaamisessa ja markkinoiden luomien eriarvoisuuksien tasoittamisessa. Esimerkiksi, ei ole olemassa yksimielisyyttä tariffeista, keskuspankeista tai sosiaaliturvasta.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
- ↑ Susan Grant, Chris Vidler. Economics in Context. Harcourt Heinemann. (2000) p. 19
- ↑ Gorman, Tom. The Complete Idiots Guide to Economics, Alpha Books (2003), p. 9
- ↑ Tucker, Irvin B. p 491. Macroeconomics for Today. West Publishing. p. 491
- ↑ ^ Tucker, Irvin B. p 491. Macroeconomics for Today. West Publishing. p. 491
