Kuha
Wikipedia
| Kuha | ||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen | ||||||||||||||||||||||||
 |
||||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||||
| Sander lucioperca (Linnaeus, 1758) |
||||||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||||||
Kuha (Sander lucioperca, myös Stizostedion lucioperca) on petokala. Kuha on ahventen heimon kookkain edustaja.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tuntomerkit
Kuhalla on suuri ja terävähampainen suu ja kaksi selkäevää, joista etummainen on ahvenen tavoin täynnä teräviä piikkejä. Kuhan selkä on harmaanvihertävä. Hopeanharmahtavia tai kullahtavia kylkiä koristaa kymmenkunta poikkijuovaa. Kuhan pituus on yleensä 30-60 cm ja paino 0,2-1,5 kg.
[muokkaa] Levinneisyys
Euroopassa kuhakannat ovat keskittyneet maanosan itäisiin osiin. Kuhakantoja elää lukuisissa Itämereen, Mustaanmereen ja Kaspianmereen laskevissa vesistöissä. Suomen ja samalla maapallon pohjoisimmat kuhakannat elävät Kemijärvessä ja Tengeliön järvissä.
[muokkaa] Ravinto ja elintavat
Poikasten ravinto koostuu aluksi eläinplanktonista. Sen jälkeen ruokalistalle ilmestyvät erilaiset äyriäiset ja vapaanveden selkärangattomat. Jopa 2-2,5 cm pitkien poikasten mahoista on löydetty kalanpoikasia. Pääasiallisena ravintona kalat kuuluvat vasta noin 10-senttisille kaloille. Kuha saalistaa ajamalla saaliskalaa takaa ja iskemällä hampaat pakoon pyrkivän kalan peräosaan.
Kuha on lämpimien vesien asukki. Kuha viihtyy myös paremmin rehevämmissä ja tummavetisimmissä järvissä. Kudun jälkeen kesällä kuhat oleilevat siellä missä on parhaiten ravintoa. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi lahtivedet, sisäsaaristo ja selkävesien pinnanläheiset osat. Jaakon heittäessä kylmän kiven veteen kuhat lähtevät hakeutumaan kohti talvehtimissyvänteitään.
[muokkaa] Lisääntyminen ja elinikä
Koiras saapuu ennen naarasta kutupaikalle reviiriä valtaamaan. Sitä se puolustaa voimakkaasti kudun ja poikasten kehittymisajan kuoriutumiseen saakka. Koiras kaivaa kutukuopan 1-3 metrin syvyyteen, jonne kalat laskevat sukutuotteensa. Tämän aikana koiras leyhyttelee evillään munia, että ne saavat puhdasta ja happipitoista vettä. Kuha luokitellaan kevätkutuiseksi, vaikka kutu aika onkin lähempänä kesää. Vesien lämmettyä 12-14-asteiseksi kuhat alkavat kiihkeästi etsiä lisääntymiskumppania.
Kuha voi elää melko pitkään. Suomen korkein tunnettu ikä on 28 vuotta.
[muokkaa] Merkitys ihmiselle
Kuha on vetouistelijan lempisaalista. Kuhassa on ahvenen tavoin erittäin maukas, vaalea liha. Kuha on arvokkaimpia kalojamme. Sen kilohinta on viime vuosina ollut korkein, ankeriasta lukuun ottamatta.
[muokkaa] Lähteet
- Hannu Lehtonen: Iso kalakirja - Ahvenesta vimpaan, s. 228-232. WSOY, 2003. ISBN 951-0-28134-4.
- Ulla Kokko: Kiva kalastaa! : kalastuksen ja kalalajien opas, s. 192-193. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27406-2.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- RKTL Kala-atlas: Kuha
- Ranier Froese ja Daniel Pauly (toim.): Sander lucioperca (peilipalvelin) FishBase. (englanniksi)
