Kadmos
Wikipedia
Kadmos (muinaiskreikaksi Κάδμος) oli kreikkalaisessa mytologiassa foininkialaisten kuninkaan poika ja Europan veli. Hänen isänsä oli joko Agenor tai Foiniks, Agenorin poika. Kadmos perusti Theban kaupungin, ja sen akropolis oli alun perin nimetty Kadmeiaksi hänen mukaansa. Helleenit pitävät Kadmosta foinikialaisten aakkosten isänä[1]. Kreikkalaisen myytin mukaan Kadmoksen jälkeläiset vuoroin johtivat Thebaa ja olivat poissa sen johdosta useiden sukupolvien ajan mukaan lukien Troijan sodan.
Kun Zeus oli kantanut selässään pois Kadmoksen sisaren Europan, Kadmos lähti etsimään tätä. Hän saapui Delfoihin, missä hän meni kysymään neuvoa oraakkelilta. Hänen käskettiin jättämään etsintänsä sikseen ja seuraamaan erityistä lehmää, jolla oli puolikuun muotoinen merkki kyljessään, ja perustamaan kaupungin sinne, mihin lehmä kävisi makaamaan väsyneenä.[2]
Lehmän antoi Kadmokselle Pelagon, Fokiksen kuningas, ja se ohjasi hänet Boiotiaan, minne Kadmos perusti Theban kaupungin. Robert Graves ehdotti, että lehmä olisi itse asiassa päästetty vapaaksi hyvin rajatulle alueelle, ja paikkaan, johon se asettui makuulle, olisi perustettu kuun jumalatar Selenen temppeli.
Koska Kadmos aikoi uhrata lehmän Athenelle, hän lähetti osan miehistään läheiselle lähteelle hakemaan vettä. Heidät kuitenkin surmasi lähdettä vartioinut vesi-lohikäärme (vertaa Hydra), jonka puolestaan Kadmos tappoi miekallaan.[3]
Athenen ohjeiden mukaisesti Kadmos kylvi lohikäärmeen hampaat maahan, ja siitä nousi joukko hurjasti aseistautuneita spartteja ('kylvetyt'). Heittämällä kiven heidän keskelleen Kadmos sai heidät taistelemaan keskenään, kunnes ainoastaan viisi jäi jäljelle. Nämä auttoivat häntä perustamaan kaupungin, ja ja heistä tuli kaupungin jalosukuisimpien sukujen perustajia.[4]
Kadmoksen täytyi kuitenkin rangaistukseksi Areelle pyhitetyn lohikäärmeen tappamisesta harjoittaa katumusta kahdeksan vuoden ajan. Tämän jakson päätyttyä jumalat antoivat hänelle vaimoksi Harmonian, Areen ja Afroditen tyttären. He saivat pojan, jonka he nimesivät Polydorokseksi, ja neljä tytärtä: Ino, Autonoe, Agaue ja Semele.
Häissä kaikki jumalat olivat läsnä; Harmonia sai häälahjaksi Athenen kutoman peploksen ja Hefaistoksen tekemän kaulakorun. Huolimatta sekä avioliittonsa että valtakuntansa jumalaisesta luonteesta Kadmos sai katua katkerasti kumpaakin. Hänen perheensä kohtasi vakavia vastoinkäymisiä ja hänen kaupunkinsa yhteiskunnallisia levottomuuksia. Lopulta Kadmos luopui kruunustaan tyttärenpoikansa Pentheuksen eduksi ja vetäytyi Harmonian kanssa Illyriaan, jonka asukkaat huusivat hänet kuninkaakseen.
Kadmosta vainosi epäonni, joka oli langetettu hänen päällensä pyhän lohikäärmeen tappamisesta, ja kerran hän totesikin, että jos jumalat ovat noin kiintyneet yhden käärmeen elämään, hän voisi hyvinkin toivoa sellaista elämää itselleen. Välittömästi häneen alkoi kasvaa suomuja ja hänen muotonsa muuttua. Huomatessaan muodonmuutoksen Harmonia pyysi jumalilta että saisi saman kohtalon kuin miehensä, ja niin kohta tapahtuikin.[5]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Herodotos, Historia v, 58.
- ↑ Ovidius: Muodonmuutoksia iii, 1–49.
- ↑ Ovidius: Muodonmuutoksia iii, 50–94.
- ↑ Ovidius: Muodonmuutoksia iii, 95–114.
- ↑ Ovidius: Muodonmuutoksia iv, 563–603.
