Jenny Upari
Wikipedia
Jenny Upari (os. Kilpiäinen, ent. Nuotio), 30. tammikuuta 1882 – 9. huhtikuuta 1948, SDP:n kansanedustaja vuosina 1907–1908. Upari oli nuorin ensimmäiseen eduskuntaan valituista kansanedustajista ja ensimmäinen, joka jäi virasta äitiyslomalle.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tausta
Jenny syntyi vuonna 1882 viipurilaisen lajittelija Alexanter Kilpiäisen ja Maria Myllysen tyttäreksi. Nuoruusiässä hän aloitti työt kutojana ja ammatin kautta hän sai poliittisen herätyksen.
Viipurin Työväenyhdistyksen jäseneksi Jenny liittyi 16-vuotiaana ja hän vaikutti muun muassa kutojien ammattiosastossa ja Viipurin sosialidemokraattisessa naisyhdistyksessä. Sosialidemokraattisen Työläisnaisliiton liittotoimikunnassa Upari oli vuodesina 1905–07, ja liiton sihteeri 1906–07. Hän osallistui aktiivisesti Venäjän hallituksen vastaiseen toimintaan ennen suurlakkoa 1905.
[muokkaa] Poliittinen ura
[muokkaa] Eduskuntavaalit 1907
Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit toimitettiin 15.-16.3.1907. Tuolloin Upari oli täyttänyt juuri 25 vuotta. 24 vuoden ääni- ja vaalioikeusikärajan hän oli ylittänyt edellisenä vuonna.
Jenny Upari oli ehdokkaana Kuopion läänin itäisessä vaalipiirissä eli Pohjois-Karjalassa. Vaalien aikaan hän oli toisella kuulla raskaana.
Ennen ensimmäisten valtiopäivien kokoontumista Upari meni naimisiin viipurilaisen poliisin Villehad Nuotion (k. 1913) kanssa. Valtiopäiväasiakirjoihin Uparin ammatiksi kirjattiin "poliisikonstaapelin vaimo".
[muokkaa] Äitiysloma
Ennen syysistuntokauden alkua Upari jätti puhemiehistölle anomuksen äitiyslomasta ja varajäsenen nimeämisestä sen ajaksi (syys- ja lokakuiksi). Puhemies P. E. Svinhufvud jakoi Uparin anomuksen kahtia: varajäsenen nimeämistä hän ei tuonut ollenkaan eduskunnan käsiteltäväksi valtiojärjestykseen vedoten. Svinhufvudin tulkinnan mukaan varajäsen voitaisi kutsua "ainoastaan silloin kun varsinainen jäsen kokonaan luopuu toimesta".
2. syyskuuta 1907 eduskunta käsitteli Uparin pyyntöä saada vapautus valtiopäivätoimesta syys- ja lokakuuksi. Se hyväksyttiin puheitta ja äänestyksittä. Salissa Svinhufvud ei puhunut lainkaan raskaudesta, vaan Nuotion toimittamasta "lääkärintodistuksesta". Ensimmäisessä eduskunnassa oli hyvin vähän poissaoloja ja loma-anomukset yleensä kirvoittivat muutamia puheenvuoroja. Luotiinhan samalla tulevien käytäntöjen perustaa.
[muokkaa] Toiset valtiopäivät
Toisten valtiopäivien työskentely keväällä 1908 loppui lyhyeen tsaari Nikolai II:n hajotettua eduskunnan. Vuoden 1908 vaaleissa Jenny Upari ei enää ollut ehdokkaana.
[muokkaa] Perhe-elämä
Ensimmäisestä avioliitosta Villehad Nuotion kanssa Upari sai kaksi lasta, Voitto Nuotion (1907–1916) ja Kauko Nuotion (1908–1939). Toinen, vuonna 1918 solmittu avioliitto puutarhuri Juho Aleksi Uparin kanssa oli lapseton. Pariskunnalla oli ottotytär Sylva Johanna.
[muokkaa] Jälkimaine
Naisten äänioikeudesta käydyssä keskustelussa erityisesti oli huolettanut nuorten, naimattomien naisten kyky keskittyä yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Uparin tapaus oli varmasti vastustajien mieleen, eivätkä työväenliikkeen naisjärjestötkään siitä pitäneet. Uparin ehdokkuus ja valinta kansanedustajaksi on kuitattu "vahingoksi".
[muokkaa] Lähteitä
- E. Katainen, Jenny Nuotion piipahdus parlamentissa. Artikkeli teoksessa Yksi kamari – kaksi sukupuolta : Suomen eduskunnan ensimmäiset naiset. 1997
- Upari, Jenny. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu.
- Jenny Upari Edustajamatrikkeli. Helsinki: Eduskunta.
