Honoré de Balzac
Wikipedia
Honore de Balzac (20. toukokuuta 1799 – 18. elokuuta 1850) oli merkittävä ranskalainen kirjailija. Hänen tunnetuimmat teoksensa olivat Ukko Goriot, Saiturin tytär ja Bette-serkku. Häntä voi verrata Charles Dickensiin.
Balzac luetaan kirjallisuuden realismin kantaisiin, vaikka iso osa hänen tuotannostaan kunnioittaa ranskalaisen romantiikan perinteitä. Hänen teossarjansa Inhimillinen komedia (La Comédie humaine) käsittää yli 90 toisiinsa nivoutunutta romaania ja novellia joilla Balzac yritti kuvata oman aikansa ranskalaisen porvariston elämää. Mammuttiprojekti jäi pahasti kesken.
Balzac kuului itse porvaristoon mutta ihannoi aatelistoa, lisukkeen de hän lisäsi nimeenä itse. Balzac kirjoitti jopa 15 tuntia päivässä, lähinnä mustan kahvin voimalla. Hän oli Puolassa asuvan naisen kanssa kirjeenvaihdossa 15 vuotta, mutta tapasi tämän vasta vuotta ennen kuolemaansa ja ehti olla naimisissa kolme kuukautta.
[muokkaa] Teokset
Tärkeimmät yksittäiset teokset:
- Kapina [Les Chouans (1829)]
- Saiturin tytär La peau de chagrin (1831)
- Eugénie Grandet (1833)
- Ukko Goriot [Le père Goriot(1835)]
- Kadonneet illuusiot Les illusions perdues (1837)(I, 1837; II, 1839; III, 1843)
- Bette-serkku [La Cousine Bette (1846)]
[muokkaa] Suomennettuja novellikokoelmia
- Tuntematon Mestariteos ja muita novelleja, 2002
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Biografia Bibliografia (ranskaksi)
- Honoré de Balzac's works: text, concordances and frequency lists