Hirssi
Wikipedia
Hirssi on ryhmä pienisiemenisiä viljakasveja, jotka eivät muodosta yhtä taksonomista ryhmää, vaan niihin kuuluu heinäkasvien heimon lajeja muun muassa suvuista sulkahirssit (Pennisetum), pantaheinät (Setaria), hirssit (Panicum) ja Eleusine.
Hirssiä tiedetään viljellyn Kiinassa jo varhaisella kivikaudella 7000–5000 eaa. Nykyisin sitä viljellään lähinnä Itä- ja Etelä-Aasiassa sekä Afrikassa. Keskiajalla hirssiä viljeltiin yleisesti myös Euroopassa ja ilmeisesti jopa Karjalankannaksella.
Hirssistä tehdään puuroa, ja jauhoa, jolla keliakiaa sairastavat voivat korvata vehnän leivonnassa. Hirssiä käytetään myös riisin tapaan keitettynä lisukkeena. Suomessa hirssi nimellä hersryynit tai prossa on perinteisesti kuulunut karjalaiseen ruokakulttuuriin. Intiassa hirssijauhoa käytetään perinteisten bhakri-leipien valmistamiseen.
[muokkaa] Lajeja
Laajimmin viljeltyjä hirssejä ovat:
- Pennisetum glaucum – untivaheinä (neekerinhirssi eli helmihirssi)
- Setaria italica – italianpantaheinä (koristehirssi)
- Panicum miliaceum – hirssi (viljahirssi)
- Eleusine coracana – sormihirssi
