Fjodor Šaljapin
Wikipedia
Fjodor Ivanovitš Šaljapin (ven. Фёдор Иванович Шаляпин, 13. helmikuuta 1873, Kazan – 12. huhtikuuta 1938, Pariisi) oli venäläinen bassolaulaja ja oopperatähti. Fjodor Šaljapin muistetaan karismansa ja upean bassoäänensä lisäksi taiteenalansa merkittävänä uudistajana.
Šaljapin syntyi Kazanissa Venäjällä talonpoikaisperheeseen. Huolimatta ankeasta lapsuudesta ja vähäisestä koulutuksesta hänen uransa laulajana lähti nousuun jo nuorena.
Debytoituaan Tbilisissä hän muutti vuonna 1894 Pietariin (Mariinski-teatteriin) ja sittemmin Moskovaan. Vuosina 1899–1914 hän lauloi Bolšoi-teatterissa.
Šaljapinin kuulusin rooli oli Modest Musorgskin oopperan Boris Godunov pääosa, mutta hänet muistetaan myös Nikolai Rimski-Korsakovin Iivana Julmasta sekä Charles Gounod'n Faustista ja Jules Massenet'n Don Quichottesta. Vuonna 1933 hän esiintyi äänielokuvassa Don Quixote, jonka ohjasi itävaltalainen ohjaaja G. W. Pabst. Elokuva näyteltiin kolmella kielellä, ranskaksi, saksaksi ja englanniksi. Englannin- ja rankankielinen versio ovat tunnetuimpia, ja ne julkaistiin DVD:llä vuonna 2006. Elokuva perustuu Miguel de Cervantesin romaaniin Don Quijote, ja laulut sävelsi Jacques Ibert.
Vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen Šaljapin oli punaisten suosiossa, mutta hän riitautui heidän kanssaan ja häntä alettiin pitää vastavallankumouksellisena. Hän pakeni vuonna 1921 Neuvosto-Venäjältä Suomeen. Matka jatkui Suomesta Ranskaan, ja hän loi uran Pariisin oopperassa. Ulkomailla hän lauloi pääasiassa New Yorkin Metropolitanissa, Pariisiin Palais Garnier'ssa ja Milanon La Scalassa. 1935–1936 suomalainen pianisti George de Godzinsky toimi konserttisäestäjänä Fjodor Šaljapinin Kaukoidän-kiertueella
Hänen kuuluisimpiin rooleihinsa kuuluivat muiden muassa muassa Boris Godunov, Don Quijote ja Faust. Oopperarooliensa lisäksi bassolaulaja levytti ahkerasti ja esiintyi kahdessa elokuvassa. Šaljapinin syntymäkaupunkiin on rakennettu mestarin nimeä kantava konserttihalli, jossa sijaitsee myös hänen elämästään kertova museo.
Hän kuoli Pariisissa vuonna 1938 leukemiaan 65-vuotiaana. Hänen ruuminsa tuotiin Moskovan Novodevitšin hautausmaalle vasta vuonna 1984.
[muokkaa] Kirjallisuutta
Gorki, Maksim – Šaljapin, Fjodor 1987: Šaljapin. Suomentaneet Seppo ja Päivi Heikinheimo. WSOY, Helsinki. ISBN 951-0-14676-5