Edvard Kilpeläinen
Wikipedia
Kaarle Edvard (K.E) Kilpeläinen (4. lokakuuta 1879, Nastola – 28. toukokuuta 1941, Helsinki) oli kirkkoherra ja kokoomuksen kansanedustaja ja ministeri.
Kilpeläisen vanhemmat olivat maakauppias Karl Kilpeläinen ja Amanda Siljander. Kilpeläinen pääsi ylioppilaaksi 1900 ja hän suoritti teologisen erotutkinnon ja vihittiin papiksi 1903. Hän suoritti pastoraalitutkinnon 1905 ja 1912.
Kilpeläinen oli työssä isänsä kaupassa vuoteen 1896 saakka. Hän oli Kemiön vt. kappalainen 1903, Suomusjärven vt. kirkkoherra 1903, Paraisten vt. kirkkoherra 1904, Uudenkaupungin vt. kirkkoherra 1904–1905, Turun papiston apulainen, vt. kappalainen ja Turun lähetysyhdistyksen pappi 1905–1908 ja Lähetyskirkon Betel-kirkon saarnaaja Turussa 1906–1908. Tämän jälkeen Kilpeläinen toimi Perniön kappalaisena 1908–1915 ja sitten kirkkoherrana Kotkassa 1915–1921, Koivistolla 1921–1923, Kymissä 1923–1927, Perniössä 1927–1932 ja viimeksi Raumalla 1932–1941.
Kilpeläinen oli myös Elämän kevät-lehden päätoimittajana 1908–1920, Herättäjä-lehden toimittajana ja 1934–1940 Turun tuomiokapitulin asessorina.
Politiikassa Kilpeläinen oli suomalaisen puolueen kansanedustajana 1914 Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä sekä kokoomuksen kansanedustajana 1922–1926 Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä ja Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä 1929–1932 ja 1936–1938. Kilpeläinen toimi sosiaaliministerinä Sunilan II hallituksessa 1931–1932. Hän oli presidentin valitsijamiehenä vuosien 1937 ja 1940 presidentinvaaleissa.
Kilpeläinen sai rovastin arvonimen 1921.
[muokkaa] Lähteet
- Edvard Kilpeläinen Edustajamatrikkeli. Helsinki: Eduskunta.
- Valtioneuvoston ministerikortisto