Eduard Hämäläinen
Wikipedia
Eduard Hämäläinen (s. 21. tammikuuta 1969 Karaganda, Kazahstanin SNT, Neuvostoliitto) on entinen kymmenottelija ja nelinkertainen arvokisojen hopeamitalisti.
Hämäläinen edusti uransa aikana kansainvälisellä tasolla neljää maajoukkuetta: Neuvostoliittoa, IVY:ä, Valko-Venäjää ja Suomea. Hänen kansainvälinen kilpailu-uransa alkoi Neuvostoliiton loppuaikoina 1991 Tokion MM-kisoissa, jolloin hän sijoittui kymmenottelussa seitsemänneksi. 1992 Barcelonan olympialaisissa Neuvostoliitto oli jo hajonnut, ja Hämäläinen kilpaili IVY:n joukkueessa, mutta ottelu päättyi keskeytykseen.
Vuonna 1993 Hämäläinen edusti Valko-Venäjää. Halli-MM-kisoissa Torontossa hän voitti seitsenottelussa pronssia pistein 6075 ja ulkoradoilla Stuttgartin MM-kisoissa hän otteli 8724 pistettä ja sai hopeamitalin, kun yhdysvaltalainen Dan O'Brien voitti. 1994 Helsingin EM-kisoissa Hämäläinen johti ensimmäisen päivän jälkeen, mutta ottelu katkesi toisen päivän ensimmäiseen lajiin, aitajuoksuun.
Vuonna 1994 Hämäläisille järjestettiin asuinpaikka ja harjoitteluolot Kuortaneelta Suomesta. Hämäläinen kuitenkin edusti Valko-Venäjää vielä 1995 Göteborgin MM-kisoissa, joissa hän jälleen pääsi kakkossijalle O'Brienin voitettua, ja 1996 Atlantan olympialaisissa, joissa hän sijoittui viidenneksi.
Seuraavissa arvokisoissa, 1997 Ateenan MM-kisoissa, Hämäläinen edusti Suomea. Hämäläinen onnistui monissa lajeissa, muun muassa 400 metrillä omaan ennätykseensä, ja taisteli kultamitalista tšekkiläisen Tomáš Dvořákin kanssa. Ennen keihäänheittoa Hämäläinen johti ottelua, mutta keihäs oli aina ollut hänen heikko lajinsa. Hämäläisen paras heitto kantoi 59,82 metriä, mikä ratkaisi voiton Dvořákille, joka heitti kymmenen metriä pitemmälle. Hämäläinen sai kuitenkin hopeaa uudella SE-tuloksella 8730. 1998 Budapestin EM-kisoissa Hämäläinen taisteli jälleen kullasta, tällä kertaa Viron Erki Noolin kanssa. Jälleen kahdeksan lajin jälkeen johdossa olleen Hämäläisen kompastuskiveksi osoittautui keihäänheitto. Nool voitti mestaruuden ja Hämäläinen sai jälleen tyytyä hopeaan. Vuonna 1998 Hämäläinen voitti Suomen mestaruuden 110 metrin aidoissa (aika 14,00), kymmenottelussa hän voitti ainoan SM-kultansa vuonna 2000 (8224 pistettä)[1].
Budapestin kisojen jälkeen Hämäläisen urheilu-ura alkoi olla ohi. Vuonna 1999 hän ei otellut lainkaan, ja 2000 Sydneyn olympialaisissa hän ylsi 24. sijalle. Viimeisissä arvokisoissaan, 2001 Edmontonin MM-kisoissa Hämäläinen keskeytti. Urheilu-uransa jälkeen Hämäläinen, joka ei juurikaan puhunut suomen kieltä, on muuttanut Saksaan.
Hämäläisen suomalainen sukunimi herätti mielenkiintoa Suomessa. Hänen isoisänsä isä oli kotoisin Joroisista ja aikoinaan muuttanut Suomesta Venäjälle, ja vallankumouksen jälkeen perhe oli jäänyt Venäjälle. Sittemmin Hämäläiset monien muiden suomalaisten tapaan karkotettiin Josif Stalinin hallintokaudella periferiaan, Kazakstanin aroille. Eduardin isä Pavel Hämäläinen opiskeli Kazakstanissa urheiluvalmentajaksi, ja hänen kasvatuksessaan pojasta kasvoi huippu-urheilija. Hämäläiset muuttivat Valko-Venäjälle, Hrodnoon Neuvostoliiton viime vaiheissa. Vuonna 1994 Eduardille syntyi tytär Anna Hämäläinen ja vuonna 1997 poika Artur Hämäläinen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Henkilökohtaiset ennätykset
[muokkaa] Otteluennätys
- 8735, Götzis, 29. toukokuuta 1994
[muokkaa] Lajikohtaiset ennätykset
| Laji | Tulos | Aika ja paikka |
|---|---|---|
| 100 m | 10,69 (-0,8) | Talence 10. syyskuuta 1994 |
| 400 m | 46,71 | Ateena 5. elokuuta 1997 |
| 1 500 m | 4.22,0 | Simferopol 24. toukokuuta 1987 |
| 110 m aidat | 13,57 (0) | Stuttgart 20. elokuuta 1993 |
| Korkeushyppy | 211 | Götzis 28. toukokuuta 1994 |
| Seiväshyppy | 530 | Stuttgart 20. elokuuta 1993 |
| Pituushyppy | 756 (0,9) | Ateena 5. elokuuta 1993 |
| Kuulantyöntö | 16,74 | Götzis 25. toukokuuta 1996 |
| Kiekonheitto | 52,20 | Talence 10. syyskuuta 1994 |
| Keihäänheitto | 61,88 | Stuttgart 20. elokuuta 1993 |
[muokkaa] Lähteet
- Eduard Hämäläinen IAAF:n tietokannassa (englanniksi)
