Bruno Salmiala
Wikipedia
Bruno Aleksander Salmiala (sukunimi vuoteen 1935 Sundström) (24. elokuuta 1890, Gävle – 4. syyskuuta 1981, Helsinki) oli Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori ja IKL:n pitkäaikainen kansanedustaja.
Salmialan vanhemmat olivat konerakentaja 'Alexander Konstantin Sundström' ja 'Emilia Lindén'. Hän pääsi ylioppilaaksi 1910 ja suoritti lakitieteen kandidaatin tutkinnon 1916 ja lakitieteen lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot 1924.
Salmiala toimi Helsingin yliopiston prosessi- ja rikosoikeuden apulaisena 1925–1927, rikosoikeuden vt. professorina 1925–1927 ja professorina 1927–1959. Hän oli Suomen Asianajajaliiton sihteerinä vuosina 1920–1957 ja Defensor Legis -lehden päätoimittajana vuosina 1920–1968. Tämän lisäksi Salmiala toimi eduskunnan oikeusasiamiehen varamiehenä 1924–1928, virkaylioikeuden syyttäjänä 1926–1930 ja jäsenenä 1930–1945 sekä Rikosoikeuden instituutin esimiehenä 1955–1959.
Salmiala oli Hämeen läänin eteläistä vaalipiiristä valittuna kansanedustajana vuosina 1933–1945 edustaen IKL:ää aina puolueen vuonna 1944 tapahtuneeseen lakkauttamiseen asti. Hän oli presidentin valitsijamiehenä vuosien 1937, 1940 ja 1943 presidentinvaaleissa. Kunnallispolitiikassa Salmiala oli mukana Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä. Hän kuului myös IKL:n johtoon puolueen toiminta-aikana.
Salmiala oli naimisissa Lydia Theresia Schützin kanssa 1917–1942, avioeron jälkeen hän meni uusiin naimisiin Jenny Edla Sompin kanssa 1943.
[muokkaa] Lähteet
- Bruno Salmiala Edustajamatrikkeli. Helsinki: Eduskunta.