Bolognan verilöyly
Wikipedia
| Bolognan verilöyly | |
|---|---|
 Räjähdyksen aiheuttamat tuhot |
|
| Paikka | Bologna, Italia |
| Kohde | Rautatieasema |
| Päivämäärä | 2. elokuuta 1980 10:25 – (UTC+1) |
| Iskutyyppi | ajastettu pommi |
| Kuolleita | 85 |
| Haavoittuneita | yli 200 |
Bolognan verilöyly (ital. Strage di Bologna) oli Italiassa, Bolognan kaupungin rautatieasemalla lauantaina 2. elokuuta 1980 tapahtunut terrorihyökkäys, jossa kuoli 85 ihmistä ja haavoittui yli kaksisataa. Äärioikeistolaista terroristijärjestö Ordine Nuovoa (='uusi järjestys') on syytetty siitä, kun taas kaksi SISMI:n (Italian salainen palvelu) agenttia ja P2:n johtaja Licio Gelli tuomittiin tutkimusten harhaanjohtamisesta. Tapahtuma on yksi Italian vakavimmista sodanjälkeisistä terrorihyökkäyksistä.
Kello 10:25 hylätyn laukun sisällä ollut ajastettu pommi räjähti aseman odotussalissa. Räjähdys tuhosi suurimman osan asemarakennuksesta ja osui yhteen ensimmäisellä raiteella odottaneeseen Anconan-junaan. Pamaus kuultiin kilometrien päässä. Odotussalin katto romahti matkustajien päälle, mikä lisäsi suuresti kuolonuhrien lukumäärää.
Tuona päivänä asema oli täpötäynnä matkailijoita ja lomalle lähteviä tai sieltä palaavia ihmisiä. Yllätetty ja valmistautumaton kaupunki reagoi nopeasti ja toimi tehokkaasti; ambulanssien pienestä määrästä johtuen busseja ja takseja käytettiin kuljettamaan loukkaantuneita sairaaloihin.
Heti räjähdyksen jälkeen Italian hallitus, Francesco Cossigan johtamana uskoi, että kyseessä olisi onnettomuus, myöhemmin he taas syyttivät Punaista prikaatia tapahtumista. Seurasi vuosien sekaannusta, kinaa ja tutkimusten harhaanjohtamis- ja viivyttely-yrityksiä. Tämän takia syntyi useita salaliittoteorioita liittyen niin sanottuun jännitestrategiaan.
Hitaasti ja vaivalloisesti, poliittisten ja oikeudellisten käänteiden jälkeen ja uhrien omaisjärjestön (Associazione tra i familiari delle vittime della strage alla stazione di Bologna del 2 agosto 1980) jutulle nostattaman huomion ansiosta, 23. marraskuuta 1995 saatiin lopullinen tuomio: iskun toimeenpanijat, uusfasistit Valerio Fioravanti ja Francesca Mambro, jotka ovat aina vakuuttaneet syyttömyyttään, tuomittiin elinkautiseen vankeuteen, kun taas P2:n entinen johtaja Licio Gelli, SISMI:n entinen agentti Francesco Pazienza ja salaisen palvelun viranomaiset Pietro Musumeci ja Giuseppe Belmonte tuomittiin tutkimusten harhaanjohtamisesta.
9. heinäkuuta 2000 Bolognan tuomioistuin langetti uuden tuomion harhaanjohtamisesta: yhdeksän vuotta vankeutta äärioikeistolaiselle Massimo Carminatille, neljä ja puoli vuotta Ivano Bongiovannille ja Federigo Mannucci Benincasalle, joka oli entinen Firenzen SISMI:n johtaja. Iskun mahdollisia toimeksiantajia ei ole kuitenkaan koskaan saatu selville.
Elokuun toinen päivä on Italiassa kaikkien verilöylyjen muistopäivä, jolloin Bolognan kaupunki yhdessä uhrien omaisjärjestön kanssa järjestää vuosittain kansainvälisen sävellyskilpailun sekä konsertin kaupungin pääaukiolla, Piazza Maggiorella.
Räjähdyksessä tuhoutunut asema on uudelleenrakennettu, paitsi lattiat ja odotussalin pääseinässä oleva syvä halkeuma, jotka on jätetty niilleen muistoksi. Bolognan asemalta löytyy myös muistolaatta, jossa on lista 'fasismiterrorismin' uhreista. Lisäksi asemarakennuksen suuri kello on pysähtynyt aikaan 10:25, tismalleen samaan hetkeen kuin iskun ajankohta.
Iskusta on kirjoitettu kirjoja ja tehty muutamia elokuvia, jotka kuvaavat päivän tapahtumia uhrien tai auttajien näkökulmasta.
