Linja-auto
Wikipedia
Linja-auto eli usein myös, varsinkin arkikielessä bussi (lat. omnibus, kaikille) on matkustajakorinen kuorma-auto, jota käytetään kuljettamaan useita ihmisiä paikasta toiseen. Suomen lain mukaan linja-autolla tarkoitetaan ajoneuvoa, joka on tarkoitettu yli kahdeksan matkustajan kuljetukseen. Alle kuudentoista matkustajan linja-autoa sanotaan pienoislinja-autoksi tai pikkubussiksi.
Linja-autoa kuljettavalla henkilöllä tulee olla D-ajokorttiluokan mukainen ajo-oikeus. Linja-autoon, johon mahtuu kuljettajan lisäksi korkeintaan 16 matkustajaa, riittää ajokorttiluokka D1. On luvallista ajaa linja-autoa ilman matkustajia (huoltoon, katsastukseen, jne), jos kuljettajalla on C-ajokorttiluokan mukainen ajo-oikeus (ns. kuorma-autokortti).
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia ja matkustajamäärien kehitys
Hevosvetoinen kaupunkilinjavaunu esiteltiin ensimmäisen kerran Pariisissa vuonna 1662. Sen oli kehitellyt Blaise Pascal kumppaneineen, mutta se oli toiminnassa ainoastaan muutaman vuoden. Linjavaunu tuli käyttöön 1812 Ranskan Bordeaux'ssa ja sen jälkeen Pariisissa 1827, Lontoossa 1829 ja New Yorkissa 1830.
Helsingissä HKL:n edeltäjä Helsingin Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiö HRO aloitti 1888 hevosomnibusliikenteen ja 1936 linja-autoliikenteen. Tuolloin matkustajia kuljetettiin usein paitsi sisällä myös katolla. Moottorikäyttöiset linja-autot otettiin käyttöön 1900-luvun alussa. Moottorilinja-autoliikenne lisääntyi huimasti ja nykyään useimmissa maissa on moottorikäyttöisiä linja-autoja.
Suomessa linja-autoliikenne alkoi 1920-luvulla. Toiminta alkoi noin 20-paikkaisilla busseilla. Bussien omistajina oli yksityisyrittäjiä, useamman omistajan yrityksiä, valtio (Postilinjat) ja kuntia (Helsinki, Tampere, Turku ja Eno). 1920-luvulta 1960-luvulle linja-autoliikenne laajeni voimakkaasti ja siihen aikaan tehty linja-autoverkosto on säilynyt paljolti muuttumattomana tähän päivään saakka. 1950-luvulla matkustajille eivät enää riittäneet hitaammat vakiovuorot, vaan he halusivat nopeutta ja niinpä liikennöitsijät aloittivat pikavuoroliikenteen, joka palveli matkustamista suurempien kaupunkien välillä. Vaikka pikavuoroja aloitettiin nopeammilla teillä, vanhoilla reiteillä on jatkettu ajamista ainakin muutamien vuorojen tarjonnalla.
Bussiliikenteessä varsinkin paikallisliikenteen ja vakiovuoroliikenteen matkustajamäärät ovat Suomessa laskeneet 1970-luvulta lähtien. Matkustajamäärien kasvu on kiihtynyt 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. 1990-luvulla matkustajamääriä verottivat nousukauden aiheuttama autoistumisen lisääntyminen. Vuodesta 2002 voimakkaammat vähennykset ovat johtuneet autoverotuksen keventämisestä, joka on lisännyt autoilua ja vähentänyt muiden kulkumuotojen käyttöä. Vuoroja on vähennetty ja lipunhintoja korotettu matkustajien vähentyessä, mutta ei läheskään samassa tahdissa. Eräissä kaupungeissa, mm. Vaasassa ja Jyväskylässä on kokeiltu menestyksekkäästi lippuhintojen alentamista. Näin on lisätty varsinkin koululaisten ja opiskelijoiden joukkoliikenteen käyttöä. Suurista kaupungeista matkustajakato on vaivannut kaikkia muita kaupunkeja paitsi pääkaupunkiseutua. Pääkaupunkiseudulla palvelutason korkeus, ruuhkat, raideliikenteen hyvä palvelutaso ja hyvin suunniteltu kaupunkirakenne ovat pitäneet käyttäjäluvut kasvussa. Autoistuminen ja kaupunkirakenteen hajautuminen ympäristökuntiin sekä kuntatalouden säästökuuri on silti uhka joukkoliikenteelle pääkaupunkiseudullakin.
[muokkaa] Tekniikka
Linja-autoissa on useimmiten dieselmoottori. Myös bensiinikäyttöisiä linja-autoja on käytössä joissakin maissa. Nykyisin myös maakaasulinja-autot ja nestekaasulinja-autot ovat yleistyneet. Ne ovat ympäristöystävällisempiä kuin dieselbussit. Joissakin paikoissa maailmalla käytetään sähköllä toimivia johdinautoja. Johdinautoissa - eli trollikoissa - käyttövoima saadaan linja-auton yläpuolella kulkevista sähköjohdoista kuten raitiovaunuissa. Pienet linja-autot rakennetaan pakettiautojen pohjalle, kun taas suuret raskaiden kuorma-autojen perustalle. Bussit kuluttavat dieselöljyä autotyypistä ja ajettavasta liikennetyypistä riippuen 20–55 litraa/100 km. Polttoainepihit pikavuorobussit kuluttavat 20 l/100 km hyvissä olosuhteissa ja nivelautot pysähtelevässä kaupunkiliikenteessä 55 l/100 km.
Muutamat suuret kaupungit kuten Tampere ja Tallinna käyttävät kaksiosaisia nivelbusseja, joihin mahtuu yli 60 matkustajaa. Tampere ei ole kuitenkaan kustannussyistä hankkinut uusia nivellinja-autoja 2000-luvun alun jälkeen Scala-telibussien lisääntyessä. Nivelbussit on hylännyt myös Helsinki. Nivelbussien tekniikka on normaalibusseja kalliimpaa ja niissä ei ole kovin montaa lisäpaikkaa verrattuna huomattavasti edullisempiin telibusseihin. On myös nk. midibusseja, joita on Tampereella 2 ja Helsingissäkin ollut pari kappaletta. Ne ovat lyhyitä ja liikennöivät usein asiointilinjoilla.
Linja-autojen keski-ikä on Suomessa 10,6 vuotta ja vuosittain uusia linja-autoja tulee liikenteeseen noin 500 kappaletta. Uudet linja-autot tulevat tilausliikenteeseen, pikavuoroille ja suurten kaupunkiseutujen paikallisliikenteeseen. Vanhemmilla autoilla ajetaan vähemmän tuottoisia maaseudun koululais- ja vakiovuoroja. Käyttöönotostaan 11–20 vuoden jälkeen linja-autot usein poistetaan (myydään tai romutetaan). Vanhat autot päätyvät yksityishenkilöille ja köyhempiin maihin.
[muokkaa] Linja-autojen merkitys liikenneverkossa
Monet pienet kaupungit ja kylät, jotka olivat viime vuosikymmeniin asti rautatien varassa, liikennöidään nykyään ainoastaan linja-autoilla. Linja-autoreitit täydentävät rautateitä tarjoamalla yhteyksiä paikkakunnille, joille ei pääse junalla. Aikaisemmin matkustajia riitti niin paljon, että junat ja bussit kilpailivat verisesti ja niiden terminaalit sijaitsivat kaukana toisistaan. Nykyään autoistumisen tuoman matkustajakadon myötä yhteistyötä on ollut pakko lisätä ja hyödyntää kummankin liikennemuodon hyviä puolia.
[muokkaa] Linja-autoyhtiöitä ja yhteisyrityksiä
- ExpressBus - pikavuoroyritysten markkinointiyhteenliittymä
- Matkahuolto - linja-autoyritysten omistama palvelu- ja markkinointiyritys
[muokkaa] Yksityisiä linja-autoyrityksiä
[muokkaa] Kunnallisia liikennelaitoksia
- Aiemmin Helsingin kaupungin liikennelaitoksen [3] osana toiminut HKL-Bussiliikenne muutettiin 1. tammikuuta 2005 Helsingin Bussiliikenne Oy [4] -nimiseksi kaupungin lähes kokonaan omistamaksi osakeyhtiöksi. Uuteen yhtiöön liitettiin myös kaupungin omistama Suomen Turistiauto Oy.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Linja-autoliitto
- Tampereen seudun bussisivut (yksityisen ylläpitäjän sivut)
- Matkahuolto
- ExpressBus
