Yleislakko 1956
Wikipedia
Vuoden 1956 yleislakko alkoi 1. maaliskuuta 1956, samana päivänä, jolloin Urho Kekkonen aloitti presidenttikautensa. Pääministerinä toimi K.A. Fagerholm. Yleislakon syynä oli työantajan kieltäytyminen SAK:n vaatimasta 12 markan (nykyrahassa 0,29 euroa, vastasi 6-10 %:n korotusta) yleiskorotuksesta tuntipalkkoihin. Palkankorotusvaatimuksen syynä oli hintasäännöstelyn loppumisen jälkeen nopeasti noussut hintataso. Säännöstely päättyi tammikuussa 1956 ja elinkustannukset nousivat jo helmikuuhun mennessä seitsemisen prosenttia.
Lakossa oli lähes puoli miljoona työntekijää. SDP:n puheenjohtajana toiminut Väinö Tanner ei tukenut lakkoa. Vastatoimena yleislakolle MTK julisti maitotuotteiden luovutuslakon.
Lakon aikana myös tiedotustoiminta lamaantui. SAK ei sallinut, että lakon aikana julkaistaisiin sanomalehtiä. Seurauksena oli laajamittainen uutispimento. SAK:n oma tiedotustoiminta käynnistyi lakon toisena päivänä Yleislakko-lehden muodossa. Lehden nimi muuttui 5. maaliskuuta muotoon SAK:n keskuslakkotoimikunnan tiedonantoja. Seuraavana päivänä tiedotuslehden nimi muuttui vielä kertaalleen muotoon Palkkatyöläinen.
Sanomalehdet kiersivät lakkoa julkaisemalla omia monistelehtiään. Näitä monisteita jaettiin kaduilla, sekä laitettiin näkyville esimerkiksi virastojen ja tavaratalojen ikkunoihin. Myös STK ja MTK julkaisivat omia tiedotuslehtiään. Lakon loppua kohden suomalaiset olivatkin yhä vähemmän uutispimennossa. Monipuolinen uutisointi auttoi omalta osaltaan hillitsemään lakon aikana liikkuneita huhuja, jotka lietsoivat epävarmuutta, paniikkia ja järjestyshäiriöitä.
Lakon aikana esiintyi useita väkivaltaisia levottomuuksia, mutta kuolonuhreilta vältyttiin. Lakko päättyi 20. maaliskuuta työnantajan suostuttua SAK:n vaatimukseen. Lakon päätyttyä lakkolaisia asetettiin mellakoinnista syytteisiin ja joitain tuomittiin kapinasta.
Lakolla saavutettu ansiotason nousu katosi nopeasti kiihtyneen inflaation takia ja ennen lakkoa vallinnut reaaliansiotaso saavutettiin vasta 1960-luvun alussa. Lakko antoi sysäyksen työriitojen sovittelujärjestelmän luomiselle.
[muokkaa] Lähteet
- Helsingin Sanomien artikkeli 27.2.2006 "Katkera kansallinen laiskanläksy"
- SAK:n historia
- FM, YTK Tomi Mertasen Suomen historian väitöskirjan ”Kahdentoista markan kapina? Vuoden 1956 yleislakko Suomessa” esittely
