VL Tuisku
Wikipedia
VL Tuisku on Suomen ilmavoimien harjoituslentokone, joka rakennettiin 1930-luvulla.
Valtion lentokonetehtaan suunnitteluinsinööri Arvo Ylinen suunnitteli koneen, ja sen prototyyppi valmistui 1933. Koneen ensilento tapahtui 10. tammikuuta 1934, lentäjänä luutnantti U.E. Mäkelä. Vuonna 1935 aloitettiin sarjavalmistus: konetta tehtiin 30 kappaletta kahden vuoden aikana. Koneiden tunnukset olivat TU-149 – TU-179. Tuisku oli ensimmäinen Suomessa rakennettu teräsrunkoinen lentokone, runko oli hitsattu teräsristikkorakenne.
Ensimmäinen kappale TU-149 tuhoutui värinän eli flutter-ilmiön johdosta ensimmäisissä syöksykokeissa; luutnantti Mäkelä pelastui laskuvarjolla. Mäkelän havaintojen perusteella konetta vahvistettiin ilmiön välttämiseksi. Ongelma poistuikin, koneesta tuli lento-ominaisuuksiltaan erinomainen ja pidetty malli.
Koneesta tehtiin kolme versiota meritoimintaan sekä lento- ja tähystyskoulutukseen. Kone oli käytössä kaikissa ilmavoimien yksiköissä vuoteen 1949 asti.
[muokkaa] Tekniikkaa
- kaksitasoinen
- 2-paikkainen
- voimalaite Armstrong Siddeley Lynx IVC -tähtimoottori, joka tuotti 215 hv
- huippunopeus 200 km/h
- lentopaino 1625 kg
- kärkiväli 12,10 m
- pituus 9,35 m
[muokkaa] Museokoneita Suomessa
Suomen ilmailumuseossa on näytteillä "Sokeri-Sirkku", TU-178. TU-169:n runko on museon varastossa.