Viljo Kuukkanen

Wikipedia

Viljo Johannes Kuukkanen (29. kesäkuuta 1917 – 16. kesäkuuta 2001) oli suomalainen ay-poliitikko. Hän toimi Metallityöväen liiton sihteerinä vuosina 1951–1955 ja toisena puheenjohtajana 1955–1961, sekä SAK:n toisena puheenjohtajana 1961–1966^[1].

Sisällysluettelo 1 Nuorisotoiminta 2 Urheilutoiminta 3 Puoluetoiminta 4 Ammattiyhdistystoiminta 5 SAK 6 Muu toiminta 7 Enso-Gutzeitin aika ja julkaisutoiminta 8 Lähteet ja lisätietoa 8.1 Viitteet 9 Aiheesta muualla

[muokkaa] Nuorisotoiminta

Isänsä Toivo J. Kuukkasen jälkiä seuraten Viljo Kuukkanen oli nuoresta pitäen aktiivisesti mukana poliittisessa järjestötoiminnassa. Vallilan sosialidemokraattisissa nuorissa (1933–1953) hän solmi monia myöhempään poliittiseen uraan sekä myös yksityiselämän puolelle vaikuttaneita suhteita. Vuonna 1940 hän avioitui samaan nuoriso-osastoon kuuluneen Lahja Laakson kanssa.

Kuukkanen nimitettiin Suomen sosialidemokraattisen työläisnuorisoliiton (STL) pohjoismaisen toiminnan puheenjohtajaksi vuonna 1949. Vuodesta 1951 alkaen Kuukkanen oli mukana Euroopan-neuvoston nuorisojaoston toiminnassa ja sen pohjoismaisessa sihteeristössä (1951-1956) edustaen Suomen nuorisojärjestöjä mm. Euroopan nuorison kokouksessa Haagissa.

[muokkaa] Urheilutoiminta

Viljo Kuukkanen oli hyvä uimari. Hän liittyi Helsingin Työväen Uimareihin vuonna 1929. Muita urheilullisia kykyjään hän harjoitti voimisteluseura Tarmossa 1930-luvulla sekä Kruununhaan Suunnistajissa 1950-luvulla. Nuorena järjestöaktivistina hän osallistui myös TUL:n nuorisojaoston toimintaan.

[muokkaa] Puoluetoiminta

Kuukkanen nimitettiin vuonna 1948 SDP:n puoluetoimikunnan varajäseneksi. Vuosina 1952–1955 hän toimi sen vakinaisena jäsenenä. Puolueensa jaostosihteerinä Kuukkanen toimi vuosina 1946 - 1947.

Kuukkanen oli SDP:n ja TPSL:n ehdokkaana useissa eduskunta- ja kunnallisvaaleissa sekä presidentin valitsijamiesvaaleissa.

[muokkaa] Ammattiyhdistystoiminta

Kuukkanen liittyi Suomen Metallityöväen Liiton (SML) Helsingin Valajien ammattiosaston jäseneksi vuonna 1936. Jäsenyys perustui mahdollisesti hänen isänsä ammattiin, sekä hänen omaan työpaikkaansa Rauta ja Metallivalimo Suomen apumiehenä ja keernan tekijänä. Kuukkanen työskenteli myös hioja- ja niklaajaoppilaana näihin samoihin aikoihin.

Vuonna 1960 hän liittyi Suomen Metallityöväen Liiton osasto 77:n jäseneksi ja sai vapaajäsenyyden vuodesta 1966 lähtien.

Suomen Metallityöväen liiton johtotehtäviin Kuukkanen siirtyi vuonna 1951, toimien aluksi liiton sihteerinä. Tältä paikalta hänet nimitettiin vuonna 1955 järjestön toiseksi puheenjohtajaksi, missä tehtävässä hän jatkoi vuoteen 1961 asti.

SML:n aikaan ajoittui kaksi merkittävää työtaistelua. Ensimmäinen yleislakko vuonna 1950 ja toinen, "Kahdentoista markan kapinaksi" ristitty suuri yleislakko, vuonna 1956. Yleislakko koetteli, paitsi vasemmistoyhteistyötä, myös työväen liittojen yhteistyötä^[2]

Vuonna 1960 solmittiin metallin piirissä historiallinen, kahden vuoden työehtosopimus, joka takasi työtekijöille määrätyt oikeudet talouden heilahteluista huolimatta^[3].

Kuukkanen osallistui metallialan työehtosopimusneuvotteluihin puhemiehistön jäsenenä; Metalliteollisuuden Työnantajaliiton, Metalliteollisuuden Harjoittajain Työnantajayhdistyksen, Suomen Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton, Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän, Sähkötyönantajain Liiton, Voimalaitosten Työnantajain Liiton sekä Posti- ja lennätinlaitoksen kanssa käydyissä neuvotteluissa. Oli kuljettu erittäin pitkä ja raskas taival ennen kuin sopimusta päästiin allekirjoittamaan.

Kuukkanen edusti Suomen Metallityöväen Liittoa myös Pohjoismaiden Metallityöväen liittojen yhteistyötoimikunnassa sekä Kansainvälisen metallityöväen liiton edustajakokouksissa, sen eri jaostojen kokouksissa sekä kursseilla ja neuvottelupäivillä. Hän oli ollut jo nuorisoliittoaikoinaan pohjoismaisessa yhteistyössä mukana ja osasi tyydyttävästi ruotsia ja englantia. Myös saksankieltä hän oli opiskellut kouluaikoinaan mutta käytti sitä kuitenkin muita kieliä vaatimattomammalla taidolla. Ilmeisesti juuri edellä mainituista syistä hän toimi SML:n edustajana maiden veljesjärjestöjen edustajakokouksissa, sekä opintomatkoilla lukuisiin maihin kuten Neuvostoliittoon ja Kiinaan, Islantiin ja lähes kaikkiin Euroopan maihin.

[muokkaa] SAK

Kuukkasen aika SAK:n tehtävissä alkoi vuonna 1951, eli jo Metallityöväen Liiton aikoihin. Hän oli Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön työvaliokunnan varajäsenenä ja vakinaisena jäsenenä vuosina 1951-1969. SAK:n II. puheenjohtajaksi hänet nimitettiin vuonna 1961 ja tässä tehtävässä hän toimi vuoteen 1966.

Kuukkasen SAK:n aikana alkoi taloudelliseksi katastrofiksi muodostunut Metallitalon rakennustyö. Se oli alun perin tarkoitettu Suomen Metallityöväen Liiton omaksi monumentaalirakennukseksi mutta taloudelliset seikat vetivät mukaan myös kattojärjestö SAK:n. Hanke oli upottaa mukanaan myös Osuuskassa Yhteistuen, joka rahoitti hanketta. Kuukkanen toimi näinä aikoina Osuuskassa Yhteistuen johtokunnan varajäsenenä, joten hänellä oli näköalapaikka näihin tapahtumiin. Ei ollut kuitenkaan vahinkoa ilman hyötyä, koska tämän onnettomuuden sanottiin yhdistäneen SAK:n toiminnan ja jopa itse koko Ay-liikkeen, joka oli ollut hajaannuksen tilassa^[4].

Kuukkanen osallistui SAK:n aikanaan myös kansainväliseen toimintaan. Hän osallistui mm. SAK:n ja Neuvostoliiton ammattijärjestöjen yhteistyötoimikunnan työhön, VAKL:n Euroopan-järjestön kokoukseen v. 1961, Kansainvälisen Työjärjestön kokoukseen Genevessä 1963, sekä pohjoismaiden ammattijärjestöjen työlainsäädäntöä tutkivien kokousten työskentelyyn 1959-1960. Puhujana hän toimi lukuisissa eri tilaisuuksissa, SAK:n ammatillisten paikallisjärjestöjen, ammattiosastojen ja -liittojen tilaisuuksissa sekä teki lukuisia ulkomaanmatkoja, lukuisten Euroopan maiden lisäksi myös USA:han.

[muokkaa] Muu toiminta

Viljo Kuukkanen toimi aktiivisesti mukana eri lautakunnissa, komiteoissa, johtokunnissa ja toimikunnissa. Hän oli mm.

• Helsingin kaupungin nuorisotyölautakunnan jäsen ja varapuheenjohtaja 1947 – 1956.
• Valtion nuorisotyölautakunnan jäsen ja varapuheenjohtaja 1947 – 1956.
• Valtion elokuvalautakunnan jäsen 1948 – 1966.
• Työtuomioistuimen jäsenenä 1962 – 1970.
• Asevelvollisuuslakikomitean jäsen 1954 – 1958
• Oppisopimuslakikomitean jäsen 1959 – 1960
• Työsopimuslakikomitean jäsen 1967 – 1969
• Eläketurvakeskuksen hallituksen varajäsen 1962 – 1969
• Yleisradion nuoriso-ohjelmatoimikunnan jäsen 1948 – 1955
• Ammattienedistämislaitoksen hallintoneuvoston jäsen 1957 – 1970
• Työväen Akatemian johtokunnan jäsen 1948 – 1955
• Väinö Voionmaa-säätiön johtokunnan jäsen 1950 – 1953
• Osuuskassa Yhteistuen johtokunnan varajäsen 1964 – 1969

[muokkaa] Enso-Gutzeitin aika ja julkaisutoiminta

SAK.sta Viljo Kuukkanen siirtyi Enso-Gutzeit Oy:n palvelukseen työsuojelutarkastajaksi vuosiksi 1970-1982. Tänä aikana hän julkaisi seuraavat kirjaset:

• LUVANVARAISET TYÖT

Työterveyslaitoksen kustantama: Lait ja asetukset nro 7 v.1978 Tekijä: Viljo Kuukkanen

• TYÖSUOJELULAINSÄÄDÄNTÖLUETTELO

Tekijät: laatinut Viljo Kuukkanen; tarkastanut Kalevi Sadeluoto Painos: 2. korj. p. Julkaisutiedot: Helsinki : Työsuojelu ry, 1972

• TYÖSUOJELULAINSÄÄDÄNTÖLUETTELO

Tekijät: laatinut Viljo Kuukkanen; tarkastanut Kalevi Sadeluoto Painos: 4. p. Julkaisutiedot: Helsinki : Työterveyslaitos, 1975

• Terveydelle vaarallisten aineiden kansainvälinen merkitsemisjärjestelmä voimaan Suomessa.

Tekijä: Viljo Kuukkanen Julkaisutiedot: 1978 Julkaisusarja: Enso 1978; 48 (1): 34-35.

[muokkaa] Lähteet ja lisätietoa

• SAK:n puheenjohtajat, varapuheenjohtajat ja sihteerit
• Viljo Kuukkasen itse kirjoittama ansioluettelo. Lähde: perikunnan arkisto
• Turun Sanomat: ”Korskean pytingin kalliit lunnaat” 2.9.2007.
• "Suomen Metallityöväen Liitto 1961–1983", Eino Ketola, Otava 2007: s. 34,36,44–48,50,157
• ”1960 solmittiin metallin piirissä historiallinen, kahden vuoden työehtosopimus” Artikkeli Ahjo-lehti 1960, referaatti aiheesta Ahjo-lehti 25.11.87
• "Kuka kukin on", Otava 1978

[muokkaa] Viitteet

1. ↑ SAK:n puheenjohtajat, varapuheenjohtajat ja sihteerit 10.3.2006. SAK. Viitattu 23.3.2008.
2. ↑ Kahdentoista markan kapina”
3. ↑ Ahjo-lehti 1960, referaatti Ahjo-lehti 25.11.87
4. ↑ TS ”Korskean pytingin kalliit lunnaat” 2.9.2007; Asiaa on käsitelty myös Eino Ketolan ”Suomen Metallityöväen Liitto 1961 – 1983” historiikissa)

• ”Metalliliitto polttopisteessä vuoden 1956 yleislakossa” Arto Jokela, Ahjo 7 / 30.3.2006
• Työväenperinteen matrikkeliprojekti 1993-1997 -Pekka Kaarninen

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Mertanen, Tomi: Kahdentoista markan kapina? Vuoden 1956 yleislakko Suomessa. Väitöskirja (Kuukkanen osallistui ko. lakkoon Metallin II. pj:na). Jyväskylän yliopisto, 2004. ISBN 951-39-1917-X. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 23.3.2008).
• Kuukkanen, Viljo: Viljo Kuukkasen ansioluettelo. Viljo Kuukkasen itse kirjoittama ansioluettelo, toimittanut. Hannu Kuukkanen, 1969. Teoksen verkkoversio (html) (viitattu 24.3.2008).