Valkovuokko
Wikipedia
| Valkovuokko | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Anemone nemorosa L. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Valkovuokko Wikispeciesissä |
Valkovuokko (Anemone nemorosa) on monivuotinen kasvi, jonka kukinnan edistymistä seurataan Suomessa leskenlehden ja sinivuokon tavoin kevään ensimmäisiin kuuluvana kukkivana luonnonkasvina. Suomessa kasvavat myös valkovuokon lähisukulaiset keltavuokko ja alppivuokko. Näistä alppivuokko on relikti, jota kasvaa pohjoismaissa vain Suomessa, Asikkalan kunnassa. Alppivuokon eteläisemmät esiintymät löytyvät Alpeilta ja Saksasta.
[muokkaa] Ulkonäkö ja koko
Varsi on 10–20 cm pitkä. Valkoisten kukkien alapuolella on kolme jaokkeista lehteä. Kukka muodostuu tavallisimmin kuudesta terälehdestä, jotka sijaitsevat kehittäin niin, että kolme terälehteä on edempänä ja kolme taempana. Terälehtien määrä vaihtelee kuitenkin melkoisesti. Kukinnan päätteeksi kehittyy hedelmä, joka putoaa maahan. Kuten sinivuokolla, myös valkovuokon hedelmää saattavat kuljettaa muurahaiset. Valkovuokolla on monivuotinen, pitkä ja haaroittuva juurakko, minkä ansiosta se leviää helposti. Eteläisessä Suomessa valoisat lehdot saavat toukokuun alussa pariksi viikoksi kukoistavan valkovuokkopeitteen ennen kuin puiden lehvästö on kasvanut täyteen mittaansa, jolloin se varjostaa liikaa metsän pohjaa. Etelärannikkomme lämpimimmissä lehdoissa ensimmäiset vuokot avaavat kukkansa jo huhtikuun viimeisillä viikoilla. Valkovuokko viihtyy parhaiten lepiköissä, koivikoissa, haavikoissa, tuomilehdoissa ja jalopuulehdoissa.
[muokkaa] Levinneisyys
Valkovuokko on eteläisessä Suomessa erittäin yleinen ja esiintyy runsaina kasvustoina, kaikilla sille soveltuvilla paikoilla. Valkovuokko on puolen Suomen kasvi, eikä sitä enää juuri kasva Oulun läänissä ja Lapin läänissä. Näillä alueilla kasvavat harvinaiset esiintymät ovat rauhoitettuja.
[muokkaa] Elinympäristö
Valkovuokko viihtyy parhaiten ravinteikkaalla maalla valoisissa metsissä, niityillä, hakamailla, ja myös ihmisten muokkaamassa ympäristössä.
[muokkaa] Valkovuokko puutarhakasvina
Valkovuokkoa voi kasvattaa puutarhakasvina Etelä-Lappia myöten. Viihtyessään se valtaa nopeasti alaa, joten se voi ajan mittaan muodostua perennaryhmissä rikkaruohoksi asti. Valkovuokko ei erityisemmin viihdy pimeissä kuusikoissa tai liian happamassa maaperässä, joten kalkitus ja kunnon multa ei ole pahasta.
[muokkaa] Muuta
Valkovuokko on Uudenmaan maakuntakukka. Valkovuokko sisältää muiden leinikkikasvien tavoin myrkyllisiä yhdisteitä.
[muokkaa] Lähteet
- Halkka, Karttunen, Kokko 2004: Kotimaan luonto-opas. Helsinki, WSOY.
