Ugarit

Wikipedia

Ugarit (nykyinen Ras Shamra , arabiaksi رأس شمرة) oli muinainen kaupunki Foinikiassa Välimeren rannalla Pohjois-Syyriassa Latakian lähellä. Kaupunki kävi 1450–1195 eaa. mykeneläisaikana merikauppaa Kreikan Mykenen kanssa ja maakauppaa mm. Mesopotamian kanssa. kaupungissa kehitettiin nuolenpääkirjoitus-aakkoset. Ryöstelevien merikansojen hyökkäys 1195 eaa. tuhosi Ugaritin.

Sisällysluettelo 1 Ugarit 2 Ugaritin kuninkaita 3 Katso myös 4 Lähteet 4.1 Viitteet 5 Aiheesta muualla

[muokkaa] Ugarit

Ugaritiin vaikuttivat monet kansat, paikalliset kanaanilaiset, ulkoa babylonialaiset, hurrilaiset, kyproslaiset ja aigeialaiset. Kaupunki tuotti itse purppuraväriä. Kaupungin läpi kulki viiniä, öljyä, tekstiiliejä ja puuta. Paikalla on ollut kylä-asutusta jo 6000 eaa. jolloin seuduilla vallitsi Amuqin kulttuuri. Ugarit oli merkittävä kauppakaupunki, joka oli kauppateiden risteyksisessä: etelästä pohjoiseen, maalta merelle. Se oli Pohjois-Levantin paras luonnonsatama ja oli kuparia tuottavan Kyproksen koilliskärkeä vastapäätä. Kaupap ulottui Kreetaan minolaisen kulttuurin alueelle, Egyptiin ja itään Mesopotamiaan. ^[1] Myös Mykenen aikoina kaupunki kävi kauppaa Egyptin, Syyrian, Kyproksen ja Mykenen kanssa. Egyptin keskivaltakunnan 12. dynastian faarao Sesostris II 1971–1926 eaa. kävi löytöjen mukaan Ugaritissa. Silloin siellä oli Daganin tamppeli, ja muita pienempiä temppeleitä. Kaupungista on löydetty Amenofis III:n sfinksi. Samoihin aikoihin Ugaritissa oli Kreetan kauppasiirtola, babylonialaisia sylinterisinettejä. Aleppo ja Mari olivat hyvissä väleissä kaupungin kanssa. Hurilaisten saapuminen taannutti aluetta, niin kuin tätäkin kaupunkia. Thuthmosis-kuninkaiden jälkeen kaupunki egyptiläistyi taas, ja silloin kehittyi pienestä määrästä nuolenpäämerkkejä koostuva melkein aakkoskirjoitus, jossa oli 30 merkkiä. Sillä kirjoitettiin muun muassa Keret- ja Akhas-eepokset. Jumalien kuningas oli El, hedelmällisyyttä ja säätä valvoi Alijan-Baal, rakakutta ja sotaa Anat, Auringon ja kuun jumalatar Shapash, kuun jumala Jarik, kuoleman jumala Mot, seppien ja tsiteilijoiden jumala Koshar-va-Khasis ja monia muita jumaluuksia.^[2] Ugarit kukoisti noin 1450–1350 eaa., ja kaupungin alainen valtio laajeni sadan kylän tai kaupungin alueelle. Rakennettiin suuri 900 m2 palatsi. Amenofis II:n, Thuthmosis IV:n ja Amenofis III:n aikoihin kaupunki oli Egyptin valaln alal, mikä ei liene ugaritilaisa pahemmin häirinnyt. Niqmaddi II 1370–1340 eaa. siirtyi heettiläisten, Egyptin viholliasen puolelle, kun siiri heettiläine valloittajakuningas oli lyönyt Mitannin valtakunan. Heettiläistenkin kanssa saatiin hyvä vsasllisopimus, ja Ugarit saattoi laajentaa alueettaan. Shuppiluliuman seuraaja Mursili II jatkoi samaa linjaa kuin isänsä seuraavan Ugaritin kuninkaan Niqmepan kanssa. Edelleen Hattushili III ja Ammistamru II:n kanssa säilyivät hyvät välit, ja ihme kyllä niin myös heettiläisten viholliseen Egyptiin. Lopulta heettiläiset ja Egypti sopivat rioitanmsa Kadeshin taistelun jälkeen, mikä ei tietenkään Ugaritin asemaa huonontanut., vaika Ugarit Ramses II:n aikaan joutui Egyptin vallan alle. Ugarit oli egyptillä vielä Marenptahin aikoina. Näihin aikoihin Ugaritin omistivat mykeneläiset ja kyprislaiset.^[3]

Eblalaiset savitaulut mainitsevat noin 1800 eaa. kaupungin ensimmäisenä. Kaupungissa otettiin käyttöön nuolenpääkirjoitus-aakkoset joissa oli 30 merkkiä noin 1400 eaa. Kaupunki kukoisti 1450–1195 eaa. ja se tuhottiin pronssikauden lopussa, kun merikansat hyökkäsivät sinne. Tämä tapahtui myöhäishelladisen LHIIIC-kauden päättyessä. Kaupungista on löydetty sumeriksi, akkadiksi, heetiksi ja ugariitiksi kirjoittetuja savitauluja ja kypros-minolaista kirjoitusta, sekä egyptiläisiä ja luuvilaisia hieroglyfejä.

[muokkaa] Ugaritin kuninkaita

Viimeiset Ugaritin kuninkaat

ennen 1349 ‘Ammittamru I

1349 - 1315 Niqmaddu II

1315 - 1313 Arhalba

1313 - 1260 Niqmepa

1260 - 1235 ‘Ammittamru II

1235 - 1220 Ibiranu

1220 - 1215 Niqmaddu III

1215 - 1185 ‘Ammurapi

[muokkaa] Katso myös

• Ebla
• Foinikialaiset
• Merikansat
• Mykene
• Heettiläiset
• Egypti

[muokkaa] Lähteet

• Bourdreuil, P. 1991. "Une bibliothèque au sud de la ville : Les textes de la 34e campagne (1973)". in Ras Shamra-Ougarit, 7 (Paris).
• Drews, Robert. 1995. The End of the Bronze Age: Changes in Warfare and the Catastrophe ca. 1200 BC (Princeton University Press). ISBN 0-691-02591-6
• Smith, Mark S., 2001. Untold Stories ; The Bible and Ugaritic Studies in the Twentieth Century ISBN 1-56563-575-2 Chapter 1: "Beginnings: 1928–1945"
• Sanford Holst. "Phoenicians: Lebanon's Epic Heritage," Cambridge and Boston Press, Los Angeles, 2005.
• Ugarit Forschungen (Neukirchen-Vluyn). UF-11 (1979) honors Claude Schaeffer, with about 100 articles in 900 pages. pp 95, ff, "Comparative Graphemic Analysis of Old Babylonian and Western Akkadian", ( i.e. Ugarit and Amarna (letters), 3 others, Mari, OB,Royal, OB,non-Royal letters). See above, in text.
• Virolleaud, Charles, 1929. "Les Inscriptions cunéiformes de Ras Shamra." in Syria 10, pp 304–310.
• Yon, Marguerite, 2005. The City of Ugarit at Tell Ras Shamra ISBN 1-57506-029-9 (Translation of La cité d'Ugarit sur le Tell de Ras Shamra 1979)

[muokkaa] Viitteet

1. ↑ Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, s. 422. Kirjayhtymä, 1971.
2. ↑ Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, s. 423. Kirjayhtymä, 1971.
3. ↑ Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, s. 424. Kirjayhtymä, 1971.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Online text: The Epic of Ba'al
• The Edinburgh Ras Shamra project includes an introduction to the discovery of Ugarit.
• Ugarit and the Bible
• Ugaritic Literature as an Aid to Understanding the Hebrew Bible (Old Testament)
• About the discovery of Ugarit
• Ugaritic culture, cult and art briefly outlined.
• Introduction to Ras Shamra (Ugarit), and a virtual museum of Ugaritic art.
• Resources on Biblical Archaeology
• Canaanite/Ugaritic Mythology
• Ugarit and Biblical Heritage - A site with descriptions of the primary and minor gods and generous excerpts from the actual stories.
• Brief history of Ugarit.