Ufojen luokittelu

Wikipedia

Ufojen luokittelu: Tunnistamattomia lentäviä esineitä, ufoja on luokiteltu moneen otteeseen. Tunnetuin lienee amerikkalaisen ufotutkijan Hynekin luokittelu yövaloihin, päiväkiekkoihin, tutka- ja näköhavaintoihin, lähihavaintoihin, laskeutumisiin ja humanoiditapauksiin. Tähän voitaneen lisätä abduktiot ja kontaktit, joista jälkimmäisissä on selvä parapsykologinen vivahde, ja joita sen takia monet ufotutkijatkaan eivät usko. Arvostelijoiden mukaan ufojen luokittelut ovat epäpäteviä. Tunnetun, edesmenneen ufoskeptikko Philip Klassin mukaan Hynekin outous-todennäköisyys-luokittelu saattaa kertoa jotakin Hynekistä, ei ufoista itsestään.

Sisällysluettelo 1 Suomen ufotutkijoiden luokitus 2 Hynekin luokittelu 3 Hynekin luokittelu ufojen outous, todennäköisyys 4 Randlesin-Warringtonin luotetavuusluokitus 5 Jacques Valléen vanha ufoluokitus 6 Jacques Valléen uusi ufoluokitus 7 Viitteet

[muokkaa] Suomen ufotutkijoiden luokitus

• I Tunnistamaton kohde, josta on käytettävissä runsaasti tarkkaa, yksityskohtaista tietoa.^[1]
• II Tunnistamaton kohde, josta saatu tieto ei ole tarkkaa, mutta havaintoa pidettävä selvänä ufona. Havaitsija tiedossa nimeltä.
• III Selvitetyt raportit, joissa alun perin tunnistamaton kohde on tunnistettu luonnolliseksi, eli ifot.
• IV Raportti, josta puuttuu riittävät pohjatiedot, esim. nimetön ilmoitus, havaintokaavake lähetetty, tapausta ei voi jatkotutkia millään tavoin.

[muokkaa] Hynekin luokittelu

Hynekin ufoluokittelu on monesti käytetty, mutta melko karkea ufojen luokitus. Silti se antaa ufoilmiöstä yleiskuvan.

Luokka, suomalainen lyhenne, englantilainen lyhenne

• Kaukohavainnot
  • Yövalot, YV, NL Kaukainen, öinen, outo valo.
  • Päiväkiekot, PK, DD Kaukainen, monesti kiekkomainen kohde, joka nähdään päivällä.

(**Yökiekot, YK, ND Kaukaine yöllä nähty kiekkomainen esine, ei alkuperäisessä Hynekin luokittelussa.

• • Tutka- ja näköhavainnot, TN, RV Sekä tutkalla että paljain silmin havaittu tunnistamaton lentävä kohde.
• Lähituntumat
  • Ensimmäisen lajin lähituntuma LT I CE I. Ufo selvästi lähellä havaitsijaa, joka huomaa ufon olevan normaalista poikkeava lentolaite,
  • Toisen lajin lähituntuma LT II CE II. Ufo jättää laskeutumisjälkiä tai muuten aiheuttaa fyysisesti mitattavia, esimerkiksi magneettisia vaikutuksia ympäristöön, auton moottori ja radio voi sammua hetkeksi, ihmisille tulla palovammoja ja sairauskohtauksia tai outoja tuntemuksia jne
  • Kolmannen lajin lähituntuma ("kolmannen asteen yhteys") LT III, CE III. Tapaukset, joissa nähdään olentoja, humanoideja eli okkupantteja ufon lähellä tai sen sisällä.

(**Neljännen lajin lähituntumat) abduktiot, ei alkuperäisessä Hynekin luokittelussa (**Viidennen lajin lähituntumat) kanavointikokemukset, yhteydet ufoon transsista tai unessa, ei alkuperäisessä Hynekin luokittelussa

[muokkaa] Hynekin luokittelu ufojen outous, todennäköisyys

Ufot voidaan luokitella niiden havaintoraporttien arvoidun luotettavuuden ja havaintojen outouden perusteella. ^[2] Luotetettavuusluokitus on arvio sille, miten todennäköisesti ufohavainnon tapahtumasarja oli havaitsijan kuvaaman kaltainen. Luotettavalla havainnolla on monta, parempi jos toisistaan riippumatonta todistajaa. Hyvin epäluotettava todistus on haastattelukerta toisensa jälkeen muuttuva tarina, jolla on vain yksi todistaja.

Esimerkiksi kaukana havaittu normaalista poikkeava valopiste ei ole kovinkaan outo, mutta maahan laskeutunut alus, josta astuu ulos humanoidi, on hyvinkin outo. Oudot ufotapaukset on hyvin vaikea selittää jollakin luonnon ilmiöllä, selitykset ovat silloin havaitsijaan liittyviä tai todellisia. Havaitsijaan liittyvä psykologinen selitys voi olla sepite tai hetkellinen tajunnan menetys, jonka aikana nähdään unta.

Skeptikko Klassin mielestä Hynekin outous-luotettavuusluokitus on subjektiivinen, eli luokittelijasta riippuvainen, eikä kerro mitään ufoista, vaan Hynekistä itsestään.

Outous S Stangeness^[3]

1. Selitetty tai helposti selitettävissä
2. Luultavasti selitetävissä, jos saadaan lisätietoja
3. Luultavasti selitettävissä, mutta tapauksessa outoja piirteitä
4. Outo, ei sovi mihinkään tavanomaisiin selityksiin
5. Hyvin outo, selviä merkkejä älyllisestä ohjauksesta

Esimerkkejä Hynekin outousluokituksesta

1. Lentokone, meteori tai muu sentapainen tunnettu kohde
2. Tutkimuslentokone, planeetta tai tähti
3. Hitaasti, matalalla muodostelmassa lentäviä kohteita
4. Valopallo, joka jättää laskeutumisjälkiä ja/tai vaikuttaa ympäristöönsä fysikaalisesti
5. Lähituntumat, humanoidit, abduktiot

Luotettavuus P Probability

1. Havaitsija ei luotettava tai järkevä
2. Ei luotettava, haiskahtaa huijaukselta
3. Jotenkuten tai kutakuinkin luotettava
4. Luotettava, järkevän tuntuinen havaitsija
5. Hyvin luotettava havainto, joka ei jätä epäilykselle sijaa

Esimerkkejä Hynekin luotettavuusluokituksesta

1. Tunnettu huijari tai ufointoilija, väärennetty ufokuva
2. Toistuva havaitsija, kertomus/kertomukset ristiriitaisia
3. Tavanomainen ensikertalainen havaitsija.
4. Monta todistajaa, esim. lentokoneen ohjaaja, selvä valokuva
5. Merkittäväsä asemassa oleva todistaja, monta todistajaa/todistajaryhmää eri tahoilla, videonauha.

Esimerkkejä

• S5P1 (outous 5, luotettavuus 1) Billy Meier
• S5P5 MedEvacin helikopteri eli Coynen tapaus

Voidaan käyttää myös kymmenportaista asteikkoa S0-0, P0-0.

[muokkaa] Randlesin-Warringtonin luotetavuusluokitus

Randlensin-Warringtonin raportin ufoluokitus vastaa lähinnä Hynekin luotettavuus-ulottuvuutta.

• A: Ufotutkijat tutkineet tapauksen paikalla (pian tapauksen jälkeen)^[4]
• B: Ufotutkijat haastatelleet ufohavainnon todistajaa tai todistajia
• C: Havaitsija täyttänyt havaintokaavakkeen, ei haastatteluja tai jatkotutkimuksia.
• D: Havaitsijan lähettämä vapaamuotoinen kirje tms.
• E: Toisen käden tieto, sanomalehtiuutinen jne.

[muokkaa] Jacques Valléen vanha ufoluokitus

Valléen luokitus vastaa lähinnä Hynekin outous-ulottuvuutta. Tyypit jaetaan vielä alaluokkiin, esim. I-A on lähellä maanpintaa, lähellä puiden latvoja ja I-C on sama kuin Hynekin CE III. Valléen ensimmäine luokitus on jossain määrin epämääräinen, mutta tuo esille joitain ufoilmiön piirteitä.

• Tyyppi I: pallomainen, kiekkomainen tai monimutkaisempi kohde, joka maassa tai sen lähellä, humanoideja voi esiintyä. Voi myös olla fysikaalisia vaikutuksia.
  • I-A maassa tai lähellä maan pintaa, korkeintaan puiden latvojen tasalla
  • I-B Lähellä avovettä tai sen yllä
  • I-C alusten kaltaisia kohteita, joiden ohjaajat elehtivät, lähettävät valomerkkejä tms. havaitsijoille
  • I-D kohteet seuraavat kulkuneuvoja

• Tyyppi II: taivaalla havaittu sumumaiseen pilveen liittyvä pystysylinteri, pilvisikari tai pilvipallo.
  • II-A kohde liikkuu epäsäännöllisesti taivaalla
  • II-B Kohde paikalalan, toissijaisia ilmiöitä
  • II-C Pilvisikareita ja pienempiä kohteita, ei muodostumista ja yhdistymistä.

• Tyyppi III: Pallomainen, kiekkomainen tai soikea kohde, jonka liikeessä ainakin yksi epäjatkuvuuskohta. Kohteesta voi irrota pienempiä kohteita, voi olla putoavan lehden liikettä, yksittäinen kohde voi liikua oudolla tavalla.
  • III-A pystysuoria ylös-alas-liikkeitä, putoavan lehden tai heiluriliikettä
  • III-B kohde pysähtyi hetkeksi korkeuttaan muuttamatta ja jatkoi liikettä
  • III-C kohde pysähtyi hetkeksi, ja muutti ulkonäköään: kirkkaus muuttui, kohteesta irtautui pienempiä kohteita jne
  • III-D "ilmataisteluja", joissa monta kohdetta lensi ilma-akrobatiaa esittäen, yksittäinen kohde käyttäytyi kummallisesti
  • III-E kohde muutti liikerataansa lentäen hyvin hitaasti tietyn paikan yllä, kierrellen tai muutti äkisti suuntaansa
• Tyyppi IV: jatkuvasti liikkuva kohde, joka voi liikkua mutkitellen, muutellen väriään, kiihdytellä, pyöriä, monta kohdetta voi lentää muodostelmassa jne.
  • IV-A jatkuvassa liikkeessä, ei mikään luokan IV B-D eli alla olevista
  • IV-B lähellä ollut tavanomainen lentokone vaikutti kohteen liikkeeseen
  • IV-C monta kohdetta liikkui muodostelmassa
  • IV-D jatkuvassa liikkeessä olevia aaltomaisesti tai siksakrataa lentäneitä kohteita

• Tyyppi V: Kohteita, jotka kaukaisuutensa takia eivät näytä aineellisilta tai kiinteiltä, esim. hyvin nopeasti kiitäviä pisteitä, pintamaisia yövaloja,

tähdenkaltaisia kauan paikoillaan pysyviä kohteita.

• • V-A Outoja ilmakehässä olleita pintamaisia kohteita, ei aineellisia, yöllisiä vaeltavia valoja, jotka eivät pistemäisiä
  • V-B tähdenkaltaisia kauan paikallaan pysyviä kohteita
  • V-C nopeasti taivaan halki liikkuvia, tai outoa rataa liikkuvia pistemäisiä kohteita, jotka eivät nopeutensa ja ratansa puolesta voi olla tähdenlentoja, korkealla lentäviä lentokoneita tai satelliitteja.

[muokkaa] Jacques Valléen uusi ufoluokitus

Ranskalaisen Jacques Valléen uusi ufoluokitus sisältää kaksi ulottuvuutta, joista toinen kuvaa tapauksen etäisyyttä ja outoutta, toinen ufon vaikutuksia.^[5]. Valléen tarkoituksena on ollut yhdistää hänen aikaisempi oma ufoluokituksensa, ja Hynekin luokitus. Kaukainen, outo paikallaan pysvä valo kuuluu luokkaan AN-1. Vammautumiseen johtava ufon kohtaamine kuuluu luokkaan CE-5.

Ensimmäinen ulottuvuus

• AN poikkeava
• FB ohilento
• MA manöövereitä eli mutkikkaita radanmuutoksia
• CE lähihavainto

Toinen ulottuvuus, ufoon liittyviä vaikutuksia

• 1 havainto
• 2 fysikaalisia vaikutuksia
• 3 olento
• 4 todellisuuden muutos
• 5 vammautuminen tai kuolema

[muokkaa] Viitteet

1. ↑ http://www.suomenufotutkijat.fi/luokittelu.htm
2. ↑ http://www.skepticfiles.org/ufo1/hynekufo.htm
3. ↑ http://www.skepticfiles.org/ufo1/hynekufo.htm
4. ↑ Kyröläinen-Teerikorpi, Ufojen arvoitus
5. ↑ http://www.ufo.it/english/classifi.htm