Tykkivene Giljak
Wikipedia
| Tykkivene Giljak | ||
|---|---|---|
 |
||
| Alustyyppi | Tykkivene | |
| Miehistö | 9 + 142 | |
| Telakka | Putilov, Pietari | |
| Valmistui | Lokakuussa 1906 | |
| Käyttöönotto | 1908 | |
| Käytöstä poistuminen | - | |
| Mitat | ||
| Uppouma | 960 tonnia | |
| Pituus | 66,5 m | |
| Leveys | 10,97 m | |
| Syväys | 2,41 m | |
| Nopeus | 12 solmua | |
| Toimintasäde | 1200 | |
| Voimanlähde | ||
| Koneisto | höyryhiili | |
| Teho | 800 hv | |
| Aseistus | ||
| Aseistus | 4 x 120 mm 4 x 75 mm 3 x konekivääriä |
|
Tykkivene Giljak oli alun perin venäläinen, mutta myöhemmin Suomen merivoimissa palvellut sotalaiva.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Alkuperä
Giljak laskettiin vesille lokakuussa 1906 ja otettiin palvelukseen Venäjän laivastossa vuonna 1908. Alustyyppi oli suunniteltu toimimaan Amur-joen vartioaluksina, mutta Venäjän - Japanin sota muutti tilannetta ja alukset jäivät Itämerelle.
[muokkaa] Tulo Suomeen
Ensimmäisen maailmansodan alussa Giljak lähetettiin Turkuun ja sisarlaiva Bobr Hankoon; niiden tarkoitus oli toimia näiden kahden tärkeän sataman vartioaluksina.
[muokkaa] Sota sujuu huonosti
Giljak oli suomalaisten haltuun jääneistä sotalaivoista ehdottomasti suurin ja parhaiten aseistettu, mutta tuolloin jo toivottoman huonossa kunnossa; Ensimmäisen maailmansodan aluksi saksalaiset olivat saaneet niin suuria voittoja, mm. upottaneet risteilijä Palladan ja miinafregatti Ladogan sekä tuhonneet erinäisiä maakohteita, kärjessä Bogskärin majakan laivatykistöllä, että Venäjän laivaston moraali oli romahtanut täysin jo vuonna 1915.
[muokkaa] Kuri romahtaa
Tästä seurasi laivojen huollon täydellinen laiminlyönti; vuonna 1917 Helmikuun vallankumous sekoitti tilanteen lopullisesti ja Suomessa olevissa laivastotukikohdissa, eritoten Helsingissä, Turussa ja Kotkassa pääsi valloilleen täydellinen anarkia: venäläiset merisotilaat alkoivat väittää että kaikki aluksilla oli "kansan" eli heidän omaisuuttaan ja alkoivat myydä kaikkea mahdollista laivojen irtainta tavaraa kiikareista jopa veneisiin asti pitkin kaupunkia, pääasiassa viinanhankintaa varten; samaan aikaan he tappoivat kilpaa tsaarimielisiä upseereitaan, hakivat asevoimin pois poliisiputkasta rettelöistä pidätetyt ystävänsä, rosvosivat yksityiskoteja, kalastivat räjähteillä ja tekivät kaikkea muuta vastaavaa; riehunta vain paheni kun Lokakuun vallankumous alkoi - kunnes seuraavan vuoden maaliskuussa Leninin lähettämät erikoisjoukot palauttivat kovin ottein kurin tullessaan hakemaan pois kaikki siirtokunnossa olevat sotalaivat.
[muokkaa] Britit poistuvat
Tässä yhteydessä poistui myös Helsinkiin sijoitettu englantilainen sukellusveneosasto; sen seitsemän sukellusvenettä ja kolme huoltoalusta upotettiin Harmajan majakan ulkopuolelle 4.4.1918; laivueen komentaja kommodori Francis Cromie ja hänen miehensä poistuivat venäläisillä laivoilla.
[muokkaa] Giljak jää Suomelle
Giljak jäi Turkuun venäläisten poistuessa, koska se ei ollut ajokunnossa - itse asiassa venäläiset poliittiset upseerit rikkoivat sen laitteita tahallaan ennen poistumistaan, kun selvisi että alus jouduttaisiin jättämään; sitä ei kuitenkaan voitu jostain syystä upottaa.
Suomalaiset kunnostivat aluksen ja ottivat käyttöön, mutta sen yleiskunto oli kriittinen; sotatoimiin siitä ei enää olisi ollut, mutta tykistö-, miina- ja konekoululaivana se olisi saattanut kelvata vielä joitakin aikoja, ja sellaisena sitä yritettiinkin käyttää.
Merenkulkukoululaivat olivat vielä tuolloin purjelaivoja.
Alus ei ehtinyt saada edes virallista suomalaista nimeä; meriupseerien kuulopuhe kertoo, että siitä olisi käytetty täysin epävirallista nimeä Lemminkäinen (Erik Wihtol).
[muokkaa] Lohduton loppu
Lopullisesti Giljakin kohtalon ratkaisi karilleajo kesällä 1920; alus jouduttiin hinaamaan Turkuun, jossa runko- ja konevaurion todettiin olevan kohtalokkaan suuri; alusta ei kannattanut enää kunnostaa, vaan se romutettiin 1922.
[muokkaa] Sisarlaivat kohtaloineen
Muut samaan luokkaan kuuluneet alukset olivat niin ikään tykkiveneiksi luokitetut, Virolle luovutettu Bobr (Virossa Lembit, poistettiin ja romutettiin 1924), joka oli Hangossa ja tulitti saksalaisia näiden noustessa maihin, sekä muualla palvelleet Sivuch ja Korietz. Nämä kaksi viimeksi mainittua eivät kuitenkaan palvelleet Suomen merivoimissa; ne jäivät Kronstadtiin sodan alkaessa ja romutettiin jossain vaiheessa.
