Tverinkarjalaiset

Wikipedia

Tverinkarjalaisiksi nimitetään Venäjän federaatiossa Tverin alueella eläviä karjalaisia ihmisiä. Heidän asuma-alueestaan käytetään yleisesti nimitystä Tverin Karjala. Vuodelta 2000 peräisin olevien virallisten väestötilastojen mukaan Tverin alueen 1 614 000:sta hengestä kansallisuudeltaan karjalaisia olisi noin 23 000, mutta todellisuudessa karjalaisten määrän arvellaan olevan lähempänä 100 000.

Tverin karjalaiskylissä karjalainen kulttuuri on säilynyt hyvin, ja kieltäkin puhutaan monin paikoin. Tverin karjalaiset eli saarekekarjalaiset ovat 1600-luvulla Käkisalmen läänistä lähteneiden siirtolaisten jälkeläisiä. Pääasiallisia syitä pakoon lähtöön oli karjalaisten ortodoksinen usko, joka erotti heidät luterilaisista "suomalaisista karjalaisista", jotka jäivät pääasiassa asuinsijoilleen ruotsalaisen pakkoluterilaistamisen aikana. Myös Ruotsin kruunulle maksettavat verot olivat raskaat, samoin muut velvoitteet. Venäjä myös lupasi verohelpotuksia, mikä teki muutosta helpompaa. Suuri karjalaisasutus kehittyi tuolloiseen Tverin lääniin, mutta heitä pakeni myös Aunukseen. Lisäksi Tihvinän, Valdain ja Djorzhan alueelle kehittyi karjalaisten asutuskeskukset.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• YLEn Elävä arkisto [1] Kaukaiset tverinkarjalaiset - reportaasi (1985), 59:55