Tolteekit
Wikipedia
Tolteekit hallitsivat Meksikon laaksoa noin 980–1160, kunnes chichimeekit kukistivat heidät. He olivat saapuneet pohjoisesta ja he luultavasti ryöstivät Teotihuacánin. Tolteekit olivat asteekkien tapaan sotilaskansa, joka uhrasi ihmisiä. Itse asiassa he olivat alueen ensimmäinen äärettömän sotainen kulttuuri. Tolteekeilla on ollut voimakas vaikutus mm. atsteekkeihin, ja he ovat saaneet vaikutteita Teotihuacánista. Vaikka tolteekit olivat sotilaita, chichimeekit kukistivat heidät 1160.
Tolteekkeja edelsi Teotihuacán, joka tuhoutui noin 700 ja jonka jälkeen Xochicalco-kaudella noin vuosina 750–870. Alueella ei ollut ollut pariinsataan vuoteen merkittävää imperiumia. Tolteekkien mahti kasvoi suureksi 900-luvulla. Tolteekkien tai heidän edeltäjänsä epäillään ryöstäneen Teotihuacanin.
Tolteekkien pääkaupunki oli Tollan (Tolan, Tolán). Sinä pidetään yleensä 12 km² ja 30 000- 40 000 asukkaan Tulaa, mutta myös myöhempää atsteekkipääkaupunkia Tenochtitlania on ehdotettu Tollaniksi. Tolteekkeja pidetään taitavina rakentajina. Tolteekit kävivät jatkuvasti sotia. Heidän valtakuntansa ulottui Jukatanille ja Guatemalaan asti. Tolteekkivaltiota johti soturiylimystö. Tolteekkikeramiikka on löydetty jopa Costa Ricasta asti.
He laajensivat voimakkaasti Quetzalcoaltlin, sulkakäärmejumalan, kulttia. Tolteekit jatkoivat pääosin Teotihuacanin perinnettä rakennustaiteessa.
Tolteekkeja vaelsi jopa mayakaupunki Chichén Itzáan asti, jossa alkoi kukoistaa maya-tolteekki-kulttuuri, viimeinen mayojen nousu.
Tula kukistui noin vuonna 1169 chichimeekkien hyökkäykseen.
[muokkaa] Väitettyjä tolteekkijohtajia
- Chalchiuh Tlatonac – Tulan perustana, ensimmäinen tolteekkikuningas
- Mixcoamazatzin
- Huetzin
- Mixcoatl Totepeuh
- Ihuitimal
- Topiltzin Ce Acatl Quetzalcoatl,
Mixcoatlin poika, kuuluisin tolteekkikuningas
- Matlacxochitzin
- Nauhyotzin
- Matlacoatzin
- Tlilcoatzin – kuoli n. 1000 (?)
- Huemac – viimeinen tolteekkikuningas, kuoli maanpaossa n. 1100, 6 vuotta Tulan kukistumisen jälkeen
