Tampereen Työväen Teatteri
Wikipedia
Tampereen Työväen Teatteri on Tampereella vuodesta 1901 lähtien toiminut teatteri ja Suomen viimeinen toiminnassa oleva työväenteatteri.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Teatterin toiminta sai alkunsa harrastelijateatterina Tampereen työväenyhdistyksen huvitoimikunnan näytelmäiltamien pohjalta, joita oli järjestetty vuodesta 1895 alkaen. Kosti Eklund (Elo) työväenyhdistyksen "suuren huvitoimikunnan" puheenjohtajana oli aloittamassa toimintaa. 12. lokakuuta 1985 oli ensimmäinen iltama-luonteinen esitys, jossa pienoisnäytelmien (Kihlaus, Margareta) kanssa kilpaili katsojien kiinnostuksesta sähkölamppuvalaistus. Teatterin ensimmäinen ensi-ilta 27. syyskuuta 1901 oli Minna Canthin näytelmä Anna-Liisa.
TTT alkoi kehittyä ammattiteatteriksi vuonna 1906, jolloin sen johtajaksi valittiin Tampereen Teatterin näyttelijä ja ohjaaja Tilda Vuori. Tilda Vuoren johti vuodet 1906–1917 luoden suhteet kotimaisiin kirjailijoihin, Johannes Linnankoskeen, Jalmari Finneen, Teuvo Pakkalaan, Konrad Lehtimäkeen ja Eino Leinoon.
Ennen sisällissotaa teatterin johtajaksi nimettiin yleisön suosikki, näyttelijä Aarne Orjatsalo, jonka kausi jäi lyhyksi. Teatteri ei toiminut puoleentoista vuoteen.
Seuraava teatterinjohtaja oli näyttelijöiden kouluttaja Kosti Elo, joka johti teatteria 1919–1940. Tuon ajan merkittävimpiin töihin kuului Ernst Tollerin Koneittenmurskaajat vuonna 1923. Tästä alkoi teatterin ekspressionistinen kausi, jolloin esitettiin myös operetteja.
Sotavuosien 1940–43 aikana teatterinjohtajana toimi Edvin Laine, joka teki TTT:sta koko kansan teatterin. Vuosina 1943–66 teatteria johti toinen vahva persoona, ohjaaja Eino Salmelainen.
Ohjaaja Eugen Terttulan kaudella 1964–68 syntyi vuonna 1965 Kellariteatteri. Tällöin esitettiin Brechtin teoksia ja Arvo Salon Lapualaisooppera. TTT teki studionäyttämön kokeiluija. Eeva-Liisa Mannerin Uudenvuoden yö sekä Samuel Beckettin neljä pienoisnäytelmää olivat suosittuja.
Poliittisen aktivoitumisen vuosina 1968–73 TTT:n johtoon tuli Kai Savola. Eeva-Liisa Mannerin Poltettua oranssia esitettiin Kellariteatterissa yhdeksän vuotta. Vili Auvinen ohjasi Teuvo Pakkalan Tukkijoella. Johtajana oli 1974–81 näyttelijä Lasse Pöysti. Ohjaaja Mikko Majanlahti johti teatteria vuosina 1982–86. Vuonna 1986 uudessa toimitilassa aloittaneelle teatterille valittiin johtajaksi Taisto-Bertil Orsmaa, joka oli johtajana vain muutaman kuukauden. Teatterissa kokeiltiin uutta johtamistapaa, jossa oli johtoryhmä ja johtaja Simo Tavaste (1988–90).
Teatterin historiasta on julkaistu Panu Rajalan kirjasarja, joka sisältää teokset:
- Taiteesta ja taistelusta: Tampereen Työväen Teatteri 1901–1918
- Titaanien teatteri: Tampereen Työväen Teatteri 1918–1964
- Tasavallan toinen teatteri: Tampereen Työväen Teatteri 1964–2001
[muokkaa] Nykyinen toiminta
Nykyisin teatteri on Tampereen toinen suuri laitosteatteri. Teatterissa on kolme näyttämöä ja yksi harjoitussali, ensi-iltoja on vuosittain n. 10, esityksiä yli 350 ja katsojien lukumäärä ylittää 166 000.
Teatterin ohjelma on ollut hyvin monipuolista ja siihen on kuulunut erilaisia kokeiluja. Vuonna 1993 teatterissa esitettiin Suomen pisin teatteriesitys, Olli Jalosen kirjoittama Johan ja Johan ja Joukojohan. Esityksen kesto oli 29 tuntia 34 minuuttia.
Vuonna 1990 teatterissa palattiin perinteiseen johtamismalliin: johtajaksi valittiin yksi taiteellinen johtaja, joka päättää ohjelmistosta, ohjaaja Jussi Helminen. Vuonna 1998 teatterinjohtajaksi valittiin Esko Roine, jonka kausi päättyi syksyllä 2006. Tällöin TTT:n johtajaksi tuli sen apulaisteatterinjohtajana toiminut Riku Suokas.
[muokkaa] Teatterinäytöksiä
Suurella näyttämöllä
- Seitsemän veljestä
- Vuonna 85 -musikaali
- Patukkaooppera -musikaali
- Pähkähullu hotelli
- Herrasmieshuijarit (The Dirty Rotten Scoundlers)
Vanhalla päänäyttämöllä
- Putoavia enkeleitä
- Eila, Rampe ja likka
- Lukkosulaa ja lumpeenkukkia
- Luolamies (Defending the Caveman)
Kellariteatterissa
Vierailuesityksiä
[muokkaa] Asiasta muualla
Koordinaatit:
