Tähdistö
Wikipedia
Tähdistö on tarkasti rajattu alue taivaalla. Kaikki alueen sisällä olevat tähdet kuuluvat tiettyyn tähdistöön.
Tähdistön tähdillä ei välttämättä tarvitse olla mitään muuta yhteyttä kuin se, että ne sijaitsevat Maasta katsottuna samalla alueella taivaalla. Tähdistön eri tähdet saattavat olla hyvinkin kaukana toisistaan avaruudessa, sillä Maahan näkyy yhtä hyvin kirkas kaukana oleva tähti kuin himmeämpi lähitähti. Poikkeuksena ovat Ison karhun tähdistössä sijaitsevan Otavan tähtikuvion viisi keskimmäistä tähteä, jotka kuuluvat Iso karhun liikkuvaan joukkoon. Monet tähdistöt on nimetty jo muinaisina aikoina, mikä näkyy myös niiden nimistä.
Tähtien ryhmittely tähdistöiksi ei aikojen saatossa ole ollut mitenkään täsmällisesti määrättyä, vaan eri kulttuureissa on ollut erilaisia joukkoja tähdistöjä. Kuitenkin selvimmät kuviot kuten Orion ja Skorpioni esiintyvät samankaltaisina useimmissa kulttuureissa.
Tähtikuvio muodostuu tähdistön kirkkaimmista tähdistä. Nämä on yleensä yhdistetty tähtikartoissa yhdysviivoilla.
Asterismi on tähtien ryhmä, jossa on yhdistetty eri tähdistön tähtiä tai tähdistön osa erotettu omaksi ryhmäkseen. Tunnettuja asterismeja ovat Otava, Orionin vyö, Pegasus-neliö ja Kesäkolmio. Tähdistöt muuttuvat kymmenien-, satojen tuhansien vuosien kuluessa tähtien liikkuessa Auringon ohi. Esim. Otavan tähtikuvio hajoaa aikojen saatossa.
Tähdistöt näkyvät eri tavoin eri leveysasteilla ja eri vuodenaikoina sekä vuorokaudenaikoina. Leveyaste määrää, miten paljon tähtiä voi ylipäätään näkyä. Suomessa ei näy esim. Etelän risti. Orion näkyy Suomessa talvi-iltaisin etelässä. Otava on toisinaan matalalla, toisinaan taivaanlaella eli zeniitissä.
Nykyiset tähdistöt (88 kappaletta) on standardoitu vuonna 1928 ja niille on annettu tarkat rajat.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tähdistöjen historiasta
Tähdistöjä lienee nimetty jo muinaisessa Egyptissä, Babyloniassa ja aikaisemminkin. Pohjoisella pallonpuoliskolla käytetään kreikkalaisilta peräisin olevia tähdistöjen nimiä, jotka merkitsi muistiin Claudius Ptolemaios, tähtitieteilijä, joka eli Aleksandriassa, Egyptissä. Näissä tähdistöissä olivat mukana eläinradan merkit. Renessanssiaikana tähtiluetteloitsijat Johann Bayer ja John Flamsteed antoivat tähdille nimet. Juuri ennen Bayeriä tähdistöjä loivat 1500-luvun lopussa Pieter Dirkszoon Keyser ja Frederick de Houtman. 1700-luvun puolivälin tienoilla ranskalainen tähtitieteilijä Nicolas Louis de Lacaille nimesi monia eteläisen tähtitaivaan tähdistöjä ja hajotti Argo-laivan tähdistön osiin. IAU vahvisti kokouksessaan 1928 tähdistöille tarkat rajat, jotka merkitään epookin 1875,0 mukaan. Epookki on ajankohta, jolla on tähtitieteessä merkitystä, koska Maan akseli kiertyy aikojen kuluessa.
[muokkaa] Tähdistöjen ja tähtien nimistä
Tähdistöillä on latinankieliset nimet kansainvälistä käyttöä varten. Esimerkiksi Otava kuuluu suurempaan Ison karhun tähdistöön, jota kutsutaan latinaksi nimellä Ursa Major. Ursa Majorista käytetään genetiivimuotoa Ursae Majoris. Esim. eräs Otavan tähti on Alfa Ursae Majoris eli lyhennettynä α UMa. Alfa on kreikkalaisten aakkosten ensimmäinen kirjain. Ursa Major on joskus lyhennetty myös nelikirjaimisesti UMaj, näitä nelikirjaimisia lyhenteitä ei nykyään enää käytetä. Tähdistä voidaan käyttää Flamsteedin numeroita (esim. 16 Cygni) tai vaikkapa muuttujanimiä (esim. RR Lyrae).
[muokkaa] Luettelo tähdistöistä
[muokkaa] A
[muokkaa] B
[muokkaa] D
[muokkaa] E
[muokkaa] F
[muokkaa] H
- Harppi - Heilurikello - Herkules - Härkä
[muokkaa] I
- Ilmapumppu - Ilves - Intiaani - Iso karhu - Iso koira
[muokkaa] J
[muokkaa] K
- Kaksoset - Kalat - Kameleontti - Karhunvartija - Kassiopeia - Kaukoputki - Kauris - Kefeus - Kentauri - Kettu - Kilpi - Kirahvi - Kolmio - Kompassi - Korppi - Kotka - Krapu - Kulmaviivoitin - Kultakala - Kurki - Kuvanveistäjä - Kyyhkynen - Kärpänen - Käärme - Käärmeenkantaja - Köli
[muokkaa] L
- Leijona - Lentokala - Lohikäärme - Lyyra
[muokkaa] M
- Maalari - Malja - Mikroskooppi
[muokkaa] N
[muokkaa] O
[muokkaa] P
- Paratiisilintu - Pegasus - Perseus - Peräkeula - Pieni hevonen - Pieni karhu - Pieni koira - Pieni leijona - Pohjan kruunu - Purje - Pöytävuori
[muokkaa] R
[muokkaa] S
- Sekstantti - Sisilisko - Skorpioni - Sulatusuuni - Susi
[muokkaa] T
[muokkaa] V
- Vaaka - Valaskala - Veistotaltta - Verkko - Vesikäärme - Vesimies
[muokkaa] Y
[muokkaa] Standardiin kuulumattomia, mutta tunnettuja asterismeja
- Otava
- Pieni Otava
- Seulaset
- Väinämöisen viikate
- Leijonan sirppi
- Teepannu Jousimiehessä
- Vesimies Vesimiehen Uurna
- Pegasus-neliö Pegasus ja Andromedan alfa
- Kesäkolmio Vega, Deneb ja Altair
- Talvikolmio Betelgeuse, Sirius ja Procyon
Asterismit ovat monesti helposti tunnistettavia johtotähtikuvioita, joiden avulla voi opetella tähtitaivasta tähtikartan kanssa tarkemmin tuntemaan. Esimerkiksi Kesäkolmio ja Pegasus-neliö löytyvät helposti ja auttavat muun taivaan hahmottamisessa. Jotkut muinaiset asterismit, kuten Bereniken hiukset, Argon-laivan osat ja Käärme ovat nykyään tähdistöjä.
[muokkaa] Tähdistöjen latinankieliset nimet
[muokkaa] Huomautuksia tähdistöjen latinankielisitä nimistä
Corona Australis:ta kutsutaan joskus nimellä Corona Austrina (genetiivi: Coronae Austrinae).
Käärme (tähdistö) (Serpens) jaetaan tähtikuvioihin Käärmeen häntä (Serpens Cauda) ja Käärmeen pää (Serpens Caput), joita Käärmeenkantaja (Ophiuchus) erottaa toisistaan.
Joidenkin lähteiden mukaan Kirahvi (Camelopardalis), Kyyhkynen (Columba),ja Yksisarvinen (Monoceros) ovat Petrus Plancius -nimisen tutkijan 1600-luvulla nimeämiä.
[muokkaa] Ptolemaioksen tuntemat 48 tähdistöä
- Andromeda
- Aquarius (Vesimies)
- Aquila (Kotka)
- Ara (Alttari)
- Argo Navis (Argo-laiva, nykyisin jaettu useampaan tähdistöön)
- Aries (Oinas)
- Auriga (Ajomies)
- Boötes (Karhunvartija)
- Cancer (Krapu)
- Canis Major (Iso koira)
- Canis Minor (Pieni koira)
- Capricornus (Kauris)
- Cassiopeia (Kassiopeia)
- Centaurus (Kantauri)
- Cepheus (Kefeus)
- Cetus (Valas)
- Corona Australis (Pohjan kruunu)
- Corona Borealis (Etelän kruunu)
- Corvus (Korppi)
- Crater (Malja)
- Cygnus (Jousen)
- Delphinus (Delfiini)
- Draco (Lohikäärme)
- Equuleus (Pieni hevonen)
- Eridanus (Virta)
- Gemini (Kaksoset)
- Hercules (Herkules)
- Hydra (Vesikäärme)
- Leo (Leijona)
- Lepus (Jänis)
- Libra (Vaaka)
- Lupus (Susi)
- Lyra (Lyyra)
- Ophiuchus (Käärmeenkantaja)
- Orion
- Pegasus
- Perseus
- Pisces (Kalat)
- Piscis Austrinus (Etelän kala)
- Sagitta (Nuoli)
- Sagittarius (Jousimies)
- Scorpius (Skorpioni)
- Serpens (Käärme)
- Taurus (Härkä)
- Triangulum (Kolmio)
- Ursa Major (Iso karhu)
- Ursa Minor (Pieni karhu)
- Virgo (Neitsyt)
[muokkaa] Vanhoja, käytöstä poistuneita tähtikuvioita
Tähdistöjen standardisointi siirsi historiaan koko joukon erilaisia tähdistöjä. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta nämä olivat lähinnä yksittäisten tähtikartanlaatijoiden itse keksimiä, eivätkä useimmat käytöstä poistuneista tähdistöistä olleet koskaan vakiintuneetkaan laajempaan käyttöön.
Ptolamaioksen vanha Argo-laiva (Argo Navis) ei enää ole olemassa, se on jaettu Kölin (Carina), Peräkeulan (Puppis) ja Purjeen (Vela) tähtikuvioihin.
Tunnetuin muista vanhoista tähdistöistä on Quadrans Muralis (joka on nyt Karhunvartijan osa) jonka mukaan Kvadrantidien meteorisade nimettiin.
Vanhoja tähdistöjä, joita ei nykyään enää käytetä:
- Antinous
- Apis
- Cerberus
- Custos Messium
- Felis
- Frederici Honores
- Gallus
- Globus Aerostaticus
- Jordanus
- Lochium Funis
- Machina Electrica
- Malus
- Mons Maenalus
- Musca Borealis
- Noctua
- Officina Typographica
- Phoenicopterus
- Polophylax
- Psalterium Georgii
- Quadrans Muralis
- Ramus Pomifer
- Robur Carolinum
- Sceptrum Brandenburgicum
- Sceptrum et Manus Iustitiae
- Solarium
- Tarandus vel Rangifer
- Taurus Poniatovii
- Telescopium Herschelii
- Testudo
- Tigris
- Triangulum Minor
- Turdus Solitarius
- Vespa
[muokkaa] Katso myös
- Horoskooppi
- Tähtien nimet
- Bayerin nimi
- Flamsteedin numero
- Luettelo tähdistöistä pinta-alan mukaan
- Tähdistöjen latinankieliset nimet
