Syrjintälautakunta

Wikipedia

Syrjintälautakunta on lailla perustettu riippumaton ja puolueeton aluksi työministeriön ja vuoden 2008 alusta sisäasiainministeriön yhteydessä toimiva, vuonna 2004 toimintansa aloittanut lainkäyttöelin.

Syrjintälautakunta on valtioneuvoston nimittämä ja sen tehtävät määritellään yhdenvertaisuuslaissa, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä ja vähentää syrjintää.

Syrjintälautakunnassa käsitellään hakemuksia, jotka kohdistuvat viranomaisiin, oikeushenkilöihin ja yksityishenkilöihin. Lautakunnan tehtävänä on antaa oikeussuojaa niille, jotka ovat kokeneet tulleensa syrjityksi tai tulleensa syrjintään liittyvien kiellettyjen vastatoimien kohteeksi. Hakemuksen tekemiseksi voi saada apua vähemmistövaltuutetulta.

Syrjintälautakunnalla on toimivalta antaa kieltopäätöksiä ja tuomita syrjintään syyllistynyt uhkasakkoon. Uhkasakko on tähän mennessä tuomittu yhdessä tapauksessa^[1].

Syrjintälautakunta voi kieltää uusimasta tai jatkamasta lainvastaista menettelyä ja antaa myös vastatoimien kiellon. Tämä tarkoittaa sitä, että kukaan ei saa joutua epäedulliseen asemaan sen tähden, että hän on valittanut tai ryhtynyt toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi.

Syrjintälautakunta antaa päätöksiä yksittäistapauksissa.

Syrjintälautakunta voi vahvistaa osapuolten välisen sovinnon, jossa on sovittu rahasaatavasta. Sovinto voidaan panna täytäntöön niin kuin lainvoimainen tuomio.

Lautakunnan toimivaltaan kuuluu etniseen alkuperään perustuva syrjintä, kun kyse on:

itsenäisen ammatin tai elinkeinon harjoittamisen edellytyksistä tai elinkeinotoiminnan tukemisesta
koulutuksen tai ammatillisen ohjauksen saamisesta
jäsenyydestä tai toiminnasta työntekijä- tai työnantajajärjestössä tai muussa järjestössä, jonka jäsenillä on tietty ammatti, tai järjestön antamista etuuksista
sosiaali- ja terveyspalveluista
sosiaaliturvaetuuksista tai muista sosiaalisin perustein myönnettävistä tuista, alennuksista tai etuuksista
asevelvollisuuden, naisten vapaaehtoisen asepalvelun tai siviilipalvelun suorittamisesta
asumisen taikka yleisölle tarjottavien tai yleisön saatavilla olevien irtaimen tai kiinteän omaisuuden taikka palvelujen tarjonnasta tai saatavuudesta muissa kuin yksityisten henkilöiden välisissä suhteissa.

Syrjintälautakunta ei käsittele työsuhteisiin liittyviä kysymyksiä. Lautakunta ei korvaa käytössä olevia muutoksenhakukeinoja ja -elimiä.

Tuomioistuimet voivat tarvittaessa pyytää etnistä syrjintää koskevassa asiassa lausunnon syrjintälautakunnalta yhdenvertaisuuslain soveltamisesta.