Symbioottinen kaksoistähti
Wikipedia
Symbioottinen kaksoistähti novapurkauksen tuottamaan kykenevä tähti, jossa novapurkausta ei ole havaittu. Niinpä symbioottiset luetaan novamaisiin muuttujiin. Symbioottinen on kaksoistähti, jossa kylmästä jättiläistähdestä virtaa kaasua lämpimämmän tähden ympärille. Lämmin tähti ionisoi kaasun, joka alkaa hehkua. Kaasu näkyy emissioviivoina ja se aiheuttaa jopa 4 magnitudin epäsäännöllisä valonvaihteluja. Oletetaan, että kaasu virtaisi tähtituulen mukana, suurempi tähti ei täytä Rochen pintaa, jonka takana kaasu alkaa virrata toiseen tähteen muutenkin. Tähtituulen mukana virrannut kaasu muodostaa ehkä kertymäkiekon kuumemman tähden ympärille. Monesti symbioottisessa tähdessä on kylmä M-tyyppinen tähti sekä valkea kääpiö. M, C tai S-tyypin punainen jättiläinen on joskus Mira-tyypin pitkässä jaksossa sykkivä tähti. Valkean kääpiön tilalla voi olla alikääpiö tai pääsarjan tähti. Valkean kääpiön ympärillä on kaasurengas, johon kasautuu ainetta punaisesta jättiläisestä. kun kylmä tähti täyttää Rochen rajan, tähdestä tulee "symbioottinen Algol-muuttuja". Kiertoaika on pitkä, noin 200–1500 päivää. Z Andromedae on symbioottisten tähtien prototyyppi mutta sen mukaan nimetyt Z Andromedae-tähdet ovat vain näiden tähtien prototyyppi. Muita symbioottisia ovat RR Telescopii-tähdet, R Aquarii ja CH Cygni. Z Andromedae kirkastuu 10–20 vuoden välein 3 magnitudia. Näiden purkausten aikana havaitaan novamaisia, "P Cygni-piirteitä" spektrissä. Nämä ovat sinisiirtyneitä absorbtioviivoja. Z Andromedaessa havaitaan myös punaisen tähden omia valon vaihteluja.
