Supersymmetria
Wikipedia
Supersymmetria on hiukkasfysiikassa ehdotettu teoria. Sen mukaan jokaisella bosoneihin ja fermioneihin kuuluvalla hiukkasella on superkumppani, "superpartneri", joka on fermionille samamassainen bosoni ja bosonille samamassainen fermioni. Yhtään supersymmetriateorian ennustamaa hiukkasta ei ole havaittu, mutta se on yksi varteenotettavimpia hiukkasfysiikan standardimallia täydentäviä teorioita supersäieteorian ohella. Usein käytetty lyhennys teorialle on SUSY.
Superpartnerit on nimetty lisäämällä hiukkasen nimen alkuun s-kirjain. Esimerkiksi kvarkin superpartneri on skvarkki, joka on bosoni. Vastaavasti neutriinon partneri on sneutriino, myonin smyoni, taun stau ja niin edelleen.
Vaikka hiukkasten superpartnereita ei toistaiseksi ole onnistuttu löytämään, ei tämä välttämättä ole osoitus teorian paikkansapitämättömyydestä. Epäillään, että superhiukkasten tuottamiseen tarvittaisiin niin korkeaenergiaisia törmäyksiä, ettei niitä pysty havaitsemaan nykyisillä hiukkaskiihdyttimillä. Tutkijat panevat toivonsa CERNissä vuoden 2008 toukokuussa avattavaan Large Hadron Collideriin, jonka eräs tehtävä on supersymmetrian tutkiminen.
Supersymmetria on säilyvä ominaisuus eli jos johonkin reaktioon osallistuu supersymmetrinen hiukkanen, niin reaktion tuloksena täytyy myös olla supersymmetrinen hiukkanen. Koska hiukkaset voivat hajota vain kevyemmiksi hiukkasiksi, niin kevyin supersymmetrinen hiukkanen (LSP) ei voi enää hajota; sen täytyy olla stabiili. LSP saattaa muodostaa pimeän massan, joka on havaittu galakseissa. Vielä ei osata ennustaa, mikä supersymmetrisistä hiukkasista on LSP.
