Suomen somalit
Wikipedia
Suomen somalit ovat uussuomalaisia ja yksi Suomen suurimmista etnisistä vähemmistöistä sekä suurin turvapaikanhakijaryhmä. Useimmat heistä ovat saapuneet Suomeen kotimaassaan 1990-luvun alussa alkaneen heimopohjaisen sisällissodan seurauksena. Edelleen Somalian vähemmistöt ovat maailman uhanalaisimpia yhteisöjä [1], [2]. Suomessa asuu yli 4000 Somalian kansalaista, mutta kieltä puhuvia on lähemmäs 10 000 [3]. Suomen somalit ovat pyrkineet auttamaan entistä sodan repimää kotimaataan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön keinoin muun muassa kunnostamalla ja ylläpitämällä kouluja ja terveyskeskuksia.[4]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Somalien diaspora
Ensimmäiset somalit saapuivat Suomeen Somaliasta vuonna 1990 poliittisina pakolaisina Neuvostoliiton kautta[5]. Vuonna 2007 Somalian kansalaisia oli Suomessa 4 852 ja samaan aikaan somalian kieltä puhuvia 9 810 henkeä [6]. Somalian keskushallinnon romahdettua maa oli ajautunut täydelliseen sekasortoon. Suomessa turvapaikkaa hakeneille somaleille myönnettiin oleskeluluvat lähinnä humanitaaristen syiden tai suojelun tarpeen perusteella, varsinaisia turvapaikkoja on myönnetty vähän[7],[8]. Sodassa hajonneiden perheenjäsenet voivat nykyisin hakea turvapaikkaa muille Somaliaan jääneille perheenjäsenilleen.
Somalialaisille diaspora oli muutakin kuin vain ”mielentila”; sillä on myös vahva toimimisen ulottuvuus. Somalit avustavat aktiivisesti entistä kotimaatansa rahalähetyksin sukulaisille ja perustamalla kehitysprojekteja Somaliaan. Suomen aiemmin Somalialle antaman kehitysavun korvaakin nykyään somalialaisten omien järjestöjen antama apu, jolla on mm. kunnostettu ja jatkettu suomalaisten aikoinaan käynnistämiä projekteja. Mukanaolo transnationaaleissa toiminnoissa vaatii kuitenkin resursseja, ja siten asema nykyisessä asuinmaassa vaikuttaa transnationaaliin elämään [9]. Edelleenkään tilanne Somaliassa ei ole rauhoittunut. Humanitaarinen kriisi maassa jatkuu [10],[11].
[muokkaa] Kotoutuminen
Somalien tulo ajoittui Suomessa juuri 1990-luvun lamakauden alkuun, ja se aiheutti mediakohun, joka leimasi heidät pitkäksi aikaa. Somalit ovat hyvin monivivahteinen maahanmuuttajaryhmä. Suurin yhteinen tekijä etnisen taustan lisäksi on islaminusko.lähde? Etenkin alkuaikoina uutisointi oli kielteistä ja jopa sensaatiohakuista. Myös kansalaiskeskustelussa osa väestöstä heijasti somalialaisiin monia ennakkoluuloja ja uhkakuvia.[12]. Tämä on ollut eräs syy siihen, että somalialaiset ovat hakeutuneet asumaan pääkaupunkiseudulle lähelle toisiaan [13]. Suurin osa Suomeen muuttaneista somaleista on saanut Suomen kansalaisuuden.
[muokkaa] Syrjintä
Erilaisuutensa vuoksi somalit ovat Suomessa joutuneet usein rasistisen syrjinnän uhreiksi. Poliisin tilastojen mukaan lähes joka kolmas somali oli epäiltynä rikoksesta vuonna 2005, kun vastaavasti syntyperäisiä suomalaisia rikoksesta epäiltyjä oli 12 prosentia. Epäily kansallisuuden perusteella ei kuitenkaan ole suhteessa tuomioiden määrään, joka somaleilla vastaa muiden ulkomaalaisryhmien tuomioita. Luvut ovat silti korkeammat kuin syntyperäisillä suomalaisilla. Suurista ulkomaalaisryhmistä erityisesti somalialaiset ovat joutuneet usein rasistisen väkivallan kohteeksi. Kun muilla ulkomaalaisilla luku on noin 10 prosentia somaleila luku nousee yli 40 prosentia.[14]
Suomen lain mukaan ihmisoikeuksia pitää kunnioittaa. Ketään ei saa kohdella eriarvoisesti, sukupuolen, sukupuolisen suuntautumisen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveyden tai vammaisuuden takia. Suomessa vähemmistövaltuutettu edistää etnisten vähemmistöjen ja ulkomaalaisten asemaa ja yhdenvertaisuutta Suomessa työelämän ulkopuolella. Syrjintälautakunta käsittelee etnistä syrjintää arkielämässä. Lautakunnalta voi hakea käsittelyä loukkausasiassa. [15]
[muokkaa] Työllisyys
Laman aikana somalien työnsaanti oli vaikeaa, sen jälkeen se on välillä parantunut mutta 2000-luvulla taas pääosin huonontunut. Työministeriön arvion mukaan 64 prosenttia työikäisistä somaleista oli työttömiä vuonna 2006.[16] Samaan aikaan Suomessa on työvoimapula ja väestömäärä laskussa ilman ulkomailta muuttaneita [17]. Somalit ovat joutuneet myös syrjinnän ja rasismin kohteeksi[14]. Yksi yleinen syy työnsaannin vaikeuteen on oman maan opiskelutodistuksen kelpaamattomuus Suomessa, joten heidän on aloitettava opiskelu uudestaan[18]. Syitä työttömyyteen ovat myös kielitaidon puutteellisuus ja kantaväestön kielteinen suhtautuminen maahanmuuttajiin. Peräti 38 prosenttia suomalaisista ilmoittaa suhtautuvansa kielteisesti ulkomaalaiseen työnhakijaan, pätevyydestä riippumatta.[19]. Somalialaiset maahanmuuttajat ja heidän jälkeläisensä ovat perustaneet omia yrityksiään suhteessa jopa enemmän kuin perinteinen kantaväestö [20].
[muokkaa] Järjestöt
Suomen somalit ovat perustaneet enemmän järjestöjä kuin yksikään toinen maahanmuuttajaryhmä: yhteensä somaliyhdistyksiä on noin 40. Monet somalit ovat osallistuneet myös puoluetoimintaan, ja muutamat heistä ovat menestyneet esimerkiksi kunnallisvaaleissa[12]. Eduskuntaan ei ole valittu somaliedustajaa. Lähimmäksi pääsi vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Zahra Abdulla, joka ylsi toiselle varasijalle 4198 äänellä.
Suomi–Somalia seura on suomalainen ystävyysseura, jonka perustivat suomalaiset kehitysyhteistyössä Somaliassa 1980-luvulla toimineet terveydenhuollon ja koulutuksen asiantuntijat.
[muokkaa] Kehitysyhteistyö
Somalia oli aikoinaan Suomen kehitysavun kohdemaa. Vuonna 2004 somalialaiset kansalaisjärjestöt perustivat Suomen Somalia-verkoston jatkamaan aikoinaan hyvin alkanutta kehitysyhteistyötä [21]. Somalian terveydenhuoltoa avustava Sahed Ry (Somali Association of Healthcare & Education Development) ylläpitää maan rauhallisessa keskiosassa terveyskeskuksia ja kouluja. Sisällisodassa tuhoutuneita ja rapistuneita terveyskeskuksia on kunnostettu ja henkilökuntaa koulutettu ja niiden päivittäinen toiminta on jälleen saatu käyntiin paikallisin voimin.
Sahed Ry:n Projekti on jatkoa Suomen Tuberkulosin vastustamisyhdistyksen ja Kehitysyhteistyöosaston aloittamalle tuberkuloosinvastustamisprojktille, joka alkoi 1980-luvulla, mutta keskeytyi 1990-luvun alun sisällissodan myötä. Terveyskeskustoiminta lakkasi, henkilökunnan paetessa sotaa. Sahed Ry yhteistyössä WHO:n kanssa päätti kunnostaa terveyskeskuskset ja käynnistää tuberkuloosinvastustamistyön uudestaan. Tähän on saatu apua myös Suomen kehitysyhteistyövaroista.
Vaikka projekti on riipuvainen ulkopuolelta tulevasta rahoituksesta, laitteista, lääkkeistä ja materiaaleista, se toteutetaan paikanpäällä 100% paikallisin voimavaroin ja resurssein. Riippumattomuus ulkopuolelta tuoduista asiantuntijoista oli aikoinaan päämääränä Suomen kehitysyhteistyöprojektissa. Nyt se on lopulta toteutunut kiitos suomalaisten asiantuntijoiden antaman hyvän peruskoulutuksen ja terveyskeskusstruktuurin, joka aikoinaan luotiin. Terveyskeskuksissa voidaan nyt saadun avun turvin tehdä tarpeelliset tutkimukset ja hoidot. UNICF toimittaa lääkkeet, jotka jaetaan tarvitseville [22].
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Somalia, Irak maailman uhanalaisimpien vähemmistöjen listalla[1]
- ↑ Somalia uhattujen vähemmistöjen listan kärjessä [2]
- ↑ http://www.stat.fi/til/vaerak/2007/vaerak_2007_2008-03-28_tie_001_fi.html Suomen väestö 2007
- ↑ http://www.somaliaverkosto.net/tiedotus/pdf/tiedote_SVtoukokuu06.pdf Suomen Somalia verkoston tiedote, toukokuu 2006
- ↑ http://www.sivarikeskus.fi/koulutuskeskus/historia.htm#8
- ↑ http://www.stat.fi/til/vaerak/2007/vaerak_2007_2008-03-28_tie_001_fi.html Tilastokeskus Suomen väestö 2007]
- ↑ http://www.uvi.fi/netcomm/content.asp?article=2004
- ↑ http://www.uvi.fi/netcomm/content.asp?article=1945
- ↑ http://thesis.jyu.fi/05/URN_NBN_fi_jyu-2005466.pdf Pirkkalainen Päivi (2005) Somali diaspora in Finland – assistance of the country of origin.University of Jyväskylä
- ↑ http://www.nytimes.com/2008/03/29/world/africa/29somalia.html?_r=1&oref=slogin
- ↑ http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/19128-ainakin-15 000-paennut-somaliasta-alkuvuoden-aikana
- ↑ 12,0 12,1 Pakolaisinfo
- ↑ http://www.enhr2007rotterdam.nl/documents/W13_paper_Virtanen.pdf Virtanen Hanna (2007) Housing Choices and Preferences of Somali Immigrants in the Helsinki Metropolitan Area
- ↑ 14,0 14,1 [3] OPTL:n julkaisuja 220 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa, osa Rikollisuuskehitys, B Rikollisuuden piirteitä, 3 ULKOMAALAISTEN RIKOLLISUUS] PDF luettu 7.9.2007
- ↑ http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/aiheet/laki_ja_oikeusturva/kansalaisuus_kielet_ja_vahemmistot/index.html Kansalaisuus, kielet ja vähemmistöt
- ↑ Työministeriö: Ulkomaalaisten työttömyysaste vuosina 2000-2006. PDF Luettu 27.3.2007.
- ↑ http://virtual.finland.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=25676
- ↑ Työvoimatoimisto, ohjeita ulkomaiselle työntekijälle
- ↑ Työministeriö PDF
- ↑ http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Maahanmuuttajien+lapset+valtaväestöä+innokkaampia+yrittäjiä/1135235359994 Maahanmuuttajien lapset valtaväestöä innokkaampia yrittäjiä
- ↑ http://www.somaliaverkosto.net Suomen Somalia-verkosto
- ↑ Sahed RY:n UM Kehitysyhteistyöosastolle tehty vuosiraportti 2007
