Suomen Asianajajaliitto
Wikipedia
Suomen Asianajajaliitto (ruotsiksi Finlands Advokatförbund) on vuonna 1958 perustettu asianajajalakiin perustuva julkisoikeudellinen yhteisö. Julkisoikeudellista liittoa edelsi vuonna 1919 perustettu Suomen Asianajajaliitto ry.
Suomessa oli vuoden 2006 lopussa 1086 asianajotoimistoa (luvussa ovat mukana myös asianajotoimistojen sivu- ja rinnakkaistoimistot) ja niissä työskenteli 1777 asianajajaa (luvussa on mukana 129 julkista oikeusavustajaa, jotka ovat Suomen Asianajajaliiton jäseniä) ja noin 550 avustavaa lakimiestä. Noin puolet asianajajista ja asianajotoimistojen palveluksessa olevista avustavista lakimiehistä työskentelee pääkaupunkiseudulla. Asianajajista naisia on 25,2 %. [1]
Asianajajaliitto vastaa asianajajien ja oikeusavustajien ammatillisesta, eli hyvän asianajajatavan valvonnasta yhdessä valtioneuvoston oikeuskanslerin kanssa. Suomen Asianajajaliiton hallituksella on velvollisuus valvoa asianajajien toimintaa ja sen tulee epäkohdista tiedon saatuaan puuttua niihin. Viime kädessä hallitus voi saattaa vireille asianajajaan kohdistuvan valvontamenettelyn. Valvonta-asioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta vastaa lautakunta, johon kuuluu asianajajien lisäksi ammattikunnan ulkopuolisia jäseniä, mm. oikeustieteen professoreja ja tuomareita. Valvontalautakunnan päätöksestä voi menettelyn kohteena oleva asianajaja ja valtioneuvoston oikeuskansleri valittaa Helsingin hovioikeuteen.
Myös päätöksestä, jolla henkilöä ei ole hyväksytty Asianajajaliiton jäseneksi, voi valittaa hovioikeuteen.
Liitto seuraa oikeuskehitystä maassa sekä tekee työtä kansalaisten oikeusturvan parantamiseksi. Vuonna 2000 Asianajajaliitto julkaisi oikeusturvaohjelman, jossa tuotiin esiin näkemys oikeusturvan tasosta Suomessa.
Vain erityisen ammattitutkinnon suorittaneet Asianajajaliiton jäseniksi hyväksytyt, kokeneet lakimiehet saavat käyttää ammattinimikettä asianajaja.
Suomen Asianajajaliitto on Suomen Lakimiesliiton jäsenjärjestö ja kuuluu jäsenenä Euroopan unionin asianajajajärjestöjen neuvostoon CCBE:hen.
Suomen Asianajajaliitto julkaisee kahta lehteä, oikeudellisia artikkeleita sisältävää Defensor Legistä ja Advokaatti-nimistä kuvalehteä.
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtajana toimii Riitta Leppiniemi, aiemmin tehtävässä ovat toimineet mm. Kari Lautjärvi, Matti Manner, Tomas Lindholm, Pekka Sirviö, Pauli Alankoja, Jukka Peltonen, Erkki-Juhani Taipale, Erik Salvén ja Kaarlo Ståhlberg.
Asianajajien toiminnan valvontalautakunnan puheenjohtajana toimii Aarno Arvela.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Asianajajaliiton sivut
- Council of Bars and Law Societies of Europe (CCBE)
- Korkeimman oikeuden päätös, jossa arvioitiin velkaantumisen vaikutusta henkilön kelpoisuuteen toimia asianajajana.
[muokkaa] Lähde
-
- ↑ Suomen Asianajajaliiton vuosikertomus 2006
