Simolin

Wikipedia

Vapaaherrallisen von Simolin -suvun vaakuna

Simolin on turkulainen kauppiassuku, jonka kaksi sukuhaara on aateloitu ja korotettu vapaaherralliseen arvoon Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa.^[1]^[2]^[3]^[4] Nämä sukuhaarrat tunnetaan nimellä von Simolin. Nuoremmat polvet ovat omaksuneet yhdistelmänimiä perittyään myös muita paronin ja kreivin arvoja. Eräs sukuhaara sai vuonna 1852 oikeuden käyttää Báthory-hallitsijasuvun kreivillisiä arvoja ja nimeä.^[3] Tämä haara tunnetaan nimellä von Simolin-Báthory. Toinen haara käyttää nimeä von Simolin-Wettberg.^[5] Suvun mukaan on nimetty von-Simolin-Straße Seeshauptin kaupungissa Baijerissa Saksassa.

[muokkaa] Suvun jäseniä

Matts Martinpoika Simola, turkulainen porvari^[6]
Mikael Jakobsson Simola († viimeistään 1705), turkulainen porvari^[4] Matts Martinpoika Simolan vävy^[6]
Matias Simolin, (1684 - 1753), kirkkoherra Tallinnan ruotsalais-suomalaisessa seurakunnassa (St. Michaelis), Mikael Simolan poika^[4]
Carl Gustav Edler von Simolin (1715 - 1777), venäläinen diplomaatti, Matias Simolinin poika, aateloitiin 19. kesäkuuta 1754
paroni Alexander von Simolin vanhempi (1766 - 1832), Carl Gustaw von S:n poika
paroni Alexander Heinrich von Simolin (1800 - 1871), runoilija, sukututkija, Alexander von S vanhemman poika, paronitar Luise Marie von Wettbergin puoliso^[7]
paroni Johann Georg Carl Alexander von Simolin-Wettberg (1836 - 1897), Alexander Heinrich von S:n poika
paronitar Olga Alexandrine von Simolin (1886 - 1912), Johann von Simolin-Wettbergin tytär, prinssi Leo Wladislaw Nikolaus Radziwillin puoliso
Johann Edler von Simolin (1720 - 1799), venäläinen diplomaatti, Matias Simolinin poika, aateloitiin 19. kesäkuuta 1754
vapaaherra Rudolf von Simolin-Báthory, saksalainen taidekeräilijä ^[8]