Siluurikausi
Wikipedia
Siluurikausi (439–408,5 miljoonaa vuotta sitten) on geologinen ajanjakso, jonka aikana elämää oli enimmäkseen merissä, mutta hämähäkkieläimet ja skorpionit vaelsivat maalle. Merissä eli leuattomia alkukaloja, joista tunnetuimmat ovat panssarikalat. Niveljalkaisia liikkui maalla. Merissä eli myös lonkerojalkaisia, trilobiitteja ja merililjoja. Kausi alkoi pahalla ordovikin-siluurin joukkotuholla. Siluurikaudella syntyivät monet öljykerrostumat merieläinten kerrostuttua ja fossiloiduttua. Kausi alkoi edellisen ordovikikauden loppupuolella, mutta muista kausista päätellen päättyi ehkä ilman minkäänlaista joukkosukupuuttoa. Kauden keskivaiheilla sattui pieni joukkosukupuutto.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Geologia ja ilmasto
Suurmanner Gondwanamaa jatkoi ajautumista kohti muista mantereista muodostuvaa Lauraasiaa. Pohjois-Amerikassa oli matalia meriä. Aivan kauden alkupuolella ilmasto oli jonkin verran nykyistä viileämpi mutta lämpeni koko alkupuolen, jonka jälkeen vakautui. Ilmaston kosteus vaihteli melko paljon kauden aikana. Navoilla olivat napalakit, tosin ehkä pienemmät kuin ordovikikauden. Meren pinta oli noussut ordovikikauden jääkauden jälkeen. Siluurikaudella maapallon ilmasto vakautui mm. kasvihuoneilmiön takia.
[muokkaa] Kasvillisuus
Keskisiluurikaudella esiintyi ensimmäinen varmasti tunnettu muutaman sentin korkuinen maakasvi Cooksonia. Se oli itiökasvi ja putkilokasvi. Kasvi esiintyy jo noin 425 miljoonaa vuotta sitten. Kasvi kasvoi meren rannoilla ja jokien suistoissa. Kasvi oli pysytykasvuinen säännöllisesti jokainen haara aina kahteen haarautuva lehdetön kasvi. Haarojen päässä pallomaiset tai kellomaiset itiöpesät. Cooksonia on kasvisuku, mutta voi olla toisiaan muistuttavien kasvisukujen ryhmä. Edes suhteelliset ehjät Cooksonia-fossiilit ovat hyvin harvinaisia. Cooksonia on yhä hyvin arvoituksellinen kasvi. Ei tiedetä edes sitä, miten kasvi kiinnittyi alla olevaan maaperään. Muita varhaisia kasveja ovat keskisiluurin ehkä jäkälämäinen Nematothallus, Parka (ehkä hiemen litteää jäkälää muistuttavia) Pachytheca (pallomainen, ehkä itiöpesä). Nämä olivat ehkä kasveja, jotka hävissivät evoluutiokilpailun kortteille ja lieoille. Myöhäisellä siluurikaudella eli katinliekoa muistuttava Baragwanathia
[muokkaa] Eläimistö
Kaudella eli jättiläismäisiä meriskorpioneja (Gigantostraca), esim. yläsiluurikaudella Pterygotus buffaloensis. Merissä olivat yleisiä trilobiitit, brakiopodit, lonkerojalkaiset (etana- ja mustekalamaiset) sekä sammaleläimet. Maalle nousivat hämähäkkieläimet ja satajalkaiset (tuhatjalkaisten sukulaisia). Luukalat kehittyivät tällä kaudella. Kauden lopuilla esiintyi jo makean veden kaloja.
[muokkaa] Siluurikauden jako
Siluurikausi jaetaan usein näin:
- Yläsiluuri (Ludlow, Pridoli) 423–416 mvs, miljoonaa vuotta sitten
- Alasiluuri (Llandovery, Wenlock) 444–423 mvs
Tai näin:
- Yläsiluuri (Ludlow, Pridoli) 423–416 mvs
- Keskimmäinen (Wenlock) 428–423 mvs
- Alasiluuri (Llandovery) 444–428 mvs
Nykyään jaetaan myös neljään:
- Pridoli 419–416 mvs
- Ludlow 423–419 mvs
- Wenlock 428–423 mvs
- Llandovery 444–428 mvs
[muokkaa] Siluurin tarkempi jako
- Pridoli-kerrostumasarjat 419–416 mvs, ei aikajakoja (yläsiluuri)
- Ludlow-kerrostumasarjat
- Ludfordian 421–419 mvs (myöhäis-Ludlow – yläsiluuri)
- Gorstian 423–421 mvs (myöhäis-Ludlow – yläsiluuri)
- Wenlock-kerrostumasarjat
- Homerian 426–423 mvs (myöhäis-Wenlock – alasiluuri)
- Sheinwoodian 428–426 mvs(varhais-Wenlock – alasiluuri)
- Llandovery-kerrostumasarjat
- Telychian 436–428 mvs (myöhäis-Llandovery – alasiluuri)
- Aeronian 439–436 mvs (keski-Llandovery – alasiluuri)
- Rhuddanian 444–439 mvs (varhais-Llandovery – alailuuri)
Pohjois-Amerikassa käytetään erilaisia jakosarjoja alueellisesti:
- Cayugan (Myöhäissiluuri – Ludlow)
- Lockportian (Keskisiluuri – Wenlock)
- Tonawandan (Keskisiluuri – Wenlock)
- Ontarian (Varhaissiluuri – Llandovery)
- Alexandrian (Varhaissiluuri – Llandovery)
