Sergei Katanandov
Wikipedia
Sergei Leonidovitš Katanandov (ven. Сергей Леонидович Катанандов, s. 4. huhtikuuta 1955 Petroskoissa) on Karjalan tasavallan päämies.
Katanandov suoritti vuonna 1977 Petroskoin yliopiston teollisuusrakentamisen ja kunnallistekniikan tiedekunnassa rakennusalan yliopistollisen tutkinnon toimien sen jälkeen työnjohtajana, työmaasta vastaavana insinöörinä, Petroskoin SMU-1:n pääinsinöörinä (operatiivisesta toiminnasta vastaavana teknillisenä johtajana), Petroskoin pääinsinöörinä ja elementtitalonrakentamisosaston päällikkönä. Filosofian kandidaatin tutkinnon lainopista Katanandov suoritti Luoteisessa valtionpalvelun akatemiassa 1994.
Katanandov valittiin Petroskoin kaupunginneuvoston edustajaksi (kaupunginvaltuutetuksi) vuonna 1990. Petroskoin itsehallinnon päämieheksi (kaupunginjohtajaksi) hänet valittiin 17. huhtikuuta 1994 ja Venäjän federaation paikallishallintoneuvoston jäseneksi 29. toukokuuta 1997. Karjalan autonomisen tasavallan hallituksen puheenjohtajaksi Katanandov valittiin 17. toukokuuta 1998. Katanandovista tuli Venäjän kansanedustuslaitoksen ylähuoneen, liittoneuvoston, jäsen 10. kesäkuuta 1998. Karjalan tasavallan päämieheksi (ennen hallituksen puheenjohtaja) hänet valittiin kansanäänestyksessä 26. maaliskuuta 2000.
Katanandov on naimisissa Natalja Leonidovnan kanssa ja heillä on kaksi lasta, Aleksandr ja Denis.
Katanandov ei kannata puunvientimaksujen korotusta. Venäjän federaation virallinen lehti Rossijskaja gazeta kritisoi Katanandovia siitä, ettei hän ollut Vladimir Putinin tavoitettavissa puhelimitse. Katanandov pahoitteli tapahtunutta. [1]
27. huhtikuuta 2007 hän tarjosi pronssisotilaspatsaalle ja vainajille uuden sijoituspaikan Karjalasta.
[muokkaa] Arvonimet ja palkinnot
- Venäjän insinääriakatemian varsinainen jäsen
- Karjalan Tasavallan kansantalouden ansioitunut työntekijä (1995).
- Kehotuspalkinnon saaja "Venäjän paras kaupunginjohtaja - 95"- katselmuskilpailuissa.
- Potshjeta-kunniamerkilla palkittu (huhtikuu 2000)
- Venäjän Poikkeustilakomitean ”Ansioista” – merkki (kesäkuu 2000).
- Pyhän jaloruhtinas Daniil Moskovalaisen kunniamerkki (kesäkuu 2000).
- Anatoli Kony-mitali (kesäkuu 2000).
- Ensimmäisen asteen Vernadski-tähti (joulukuu 2000).
- "Taisteluyhteistoiminnan lujittamisesta"-mitali (toukokuu 2001).
- Venäjän federaation Liittokokouksen Liittoneuvoston Kunniakirja (joulukuu 2001).
- Pietari Suuren mukaan nimetty kansallisen palkito "Tuntuvasta henkilökohtaisesta panoksesta regioonin sosiaaliongelmien ratkaisemiseen" (huhtikuu 2002).
- ”Venäjän rakentaja” –kunniamerkki(huhtikuu 2002).
- Ensimmäisen asteen Pyhimys Sergei Radonezhski-kunniamerkki (heinäkuu 2002).
- Juhlamitali "Venäjän oikeusministeriön perustamisen 200-vuotispäivä" (marraskuu 2002).
- "Venäjän federaation yleissivistyksen kunniatyöntekijä" – ansiomerkki (syyskuu 2002).
- Venäjän historialisten kaupunkien ja regionien Liiton säätämä "Panoksesta kansojen perinnön vaalimiseen"-mitali (lokakuu 2002).
- IV luokan kunniamerkki "Ansioista Isänmaan edessä" (maaliskuu 2004).
- Venäjän federaation Liittokokouksen Liittoneuvoston "Ansioista parlamentarismin kehittämisessä"-ansiomerkki (joulukuu 2004).
[muokkaa] Pronssisotilas
27. huhtikuuta pitämässään lehdistötilaisuudessa ilmoitti aluetasavallan päämies, että Tallinnassa tapahtunut on sopimatonta ja muistuttaa vandaalien tekoja. Hän ilmoitti, että Karjalan hallitus on valmis ottamaan patsaan ja kaatuneiden tomun Tynismägi -aukiolta ja siirrättämään ne Karjalan alueelle.
Sergei Katanandov totesi, että Viron viranomaiset noudattavat kaksinaismoraalia ja toimivat kaksinaamaisesti: Viron tasavallan Moskovan -suurlähettiläs pyysi vieraillessaan hiljattain Petroskissa tukea suunnitelmalle pystyttää muistomerkki Sandormohissa Karjalassa teloitettujen virolaisten muistoksi, virolaisten, jotka Stalinin vainojen vuosina surmattiin yhdessä monien muiden kansojen tuhansien edustajain kanssa. "Emme puhu menehtyneistä karjalaisina tai "epäkarjalaisina", joten olimme suostuneet rouva suurlähettilään pyyntöön, aluetasavallan päämies sanoi, - mutta lähes välittömästi tämän jälkeen Pronssisotilas -patsas Tallinnassa purettiin, puhumattakaan nyt Eestin hallituksen pääministerin lausunnoista, joiden mukaan Tynismägi -aukiolla on muka haudattu "juoppoja" ja "ryöväreitä".
"Meillä muistomerkki ja kaatuneiden haudat saavat kunnioitusta ja huomioimista", - Sergei Katanandov korosti. "Se, mitä on tapahtumassa Eestissä, on moraaliton ja ihmisyyttä loukkaava teko. Emme jää odottamaan tilanteen kehittymistä kädet ristissä, emmekä jää seuraamaan välinpitämättöminä Suuressa isämaallisessa sodassa kaatuneiden sankarien muistomewrrkkien häväistystä ja hävittämistä".
