Rukkas-Antti

Wikipedia

Rukkas-Antti, oikealta nimeltään Urho Kuronen, on Suomen ehkä tunnetuin markkinoiden helppoheikki. Hän kiersi markkinoita ainakin 1970-luvulle asti.

Rukkas-Antti oli tunnettu supliikistaan: hän oli sanavalmis ja liitti myymiinsä tavaroihin usein lyhyen vitsikkään tarinan, tai hän hauskuutti muuta yleisöä yksittäisen asiakkaan kustannuksella. Markkinoilla hänen myyntipöytänsä ympärille kerääntyi aina iso joukko väkeä, josta röhähti nauru vähän väliä.

Lainaus Hämeen Sanomien kirjoituksesta Aika vei helppoheikit markkinoilta 13.8.2005:

"Yksi helppoheikki on jäänyt vöitä ja oliiveja kaupitelleen Artto Karhun mieleen. Rukkas-Kurosena tunnettu mies veti markkinaväkeä puoleensa loistavilla supliikeillaan. Turenkilainen Karhu muistelee, kuinka oli väkijoukon läpi töllistellyt Kurosen esitystä.

- Mulla oli jo silloin harmaa parta, niin eiköhän tämä Kuronen letkauttanut, että sieltä tuli saimaannorppa.

Jos joku asiakas osti isommilla seteleillä, Kuronen laittoi rahan konduktöörinlakkinsa alle.

- Hän selitti, että tämä meneekin sitten pääkassaan, Karhu naurahtaa.

Nimimerkki R.N. kertoo Sata suomalaista äänimaisemaa -tutkimuksen verkkosivuilla Rukkas-Antista: ^[1]

Yksi parhaista helppoheikeistä oli aikanaan Rukkasantti. Hän kauppasi nahkakäsineitä moitiskeli viranomaisia ja arvosteli muutenkin yhteiskunnan menoa. Rahansa hän säilytti pääkassassa eli päässään pitämässään punaisessa asemapäällikön hatussa. Kauppa kävi ja kansa nauroi. Sitten laki kielsi toreilla metelinpidon ja helpoheikkien ammattikunta häipyi maisemista. Vieläkin jotkut karamellikauppiaat hieman yrittävät puoliäänen karjahdella puolityhmiä puolituhmia metrilakua myydessään.

Rukkas-Antti myi erityisesti rukkasia: nahkaisia työrukkasia ison nipun tasarahalla. Sen lisäksi hän kauppasi mm. kiinalaisia paristoja, ns. elefanttiparistoja.