Rondo
Wikipedia
Rondo (ransk. rondeau) on soitinmusiikin muototyyppi. Alun perin rondo on ollut eräänlainen keskiaikinen piiritanssi, jossa tanssijat tanssivat ensin piirissä, sitten ulkopuolella vaihtelevilla tavoilla ja taas piirissä. Soitinmusiikin rondon muoto jäljittelee piiritanssia. Rondo oli erityisen suosittu juuri klassismin aikana. Syy tähän voi olla juuri siinä, että kappaleena rondo on yksinkertainen ja yleisöystävällinen. Lisäksi rondo on ihanteellinen sonaatin viimeiseksi osaksi, sillä se poikkeaa ensimmäisen osan sonaattimuodosta sekä luonteeltaan toisesta, hitaasta osasta.
[muokkaa] Rondon rakenne
Rondo koostuu toistuvasta teemasta sekä teeman välissä olevista erilaisista jaksoista, kuten tanssikin ennen. Rakennetta kuvataan usein kirjaimilla, jossa A vastaa teemaa ja muut kirjaimet väliosia. A B A C A on lyhin mahdollinen rondomuoto, sillä ollakseen rondo teeman täytyy toistua ainakin kolmesti; sävellaji ja korkeus, jolta teema soitetaan, voivat tosin vaihdella. Usein etenkin klassismin ajan rondot olivat ns. sonaattirondoja. Sen rakenne myötäilee rondon lisäksi sonaattimuotoa. Esittelyjaksoa vastaa ABA, jonka jälkeen tulee teemasta usein poikkeava taite. Esimerkiksi, jos rondo on duurissa, niin C-taite on usein mollissa ja vastaa näin kehittelyjaksoa. Kun teema on C-taitteen jälkeen toistunut kolmannen kerran toistuu B-taite kertausjaksonomaisesti. Se on kuitenkin yleensä jollakin tavalla aiemmasta B-taitteesta poikkeava. Sonaattirondo päättyy teemaan tai lopukkeeseen eli codaan.
[muokkaa] Rondon käyttö
Rondoja on sävelletty pääosin klassismin ja romantiikan aikana. Ne olivat joko itsenäisiä kappaleita tai osa esimerkiksi sonaatista. Yleisimmillään rondot esiintyvät juuri sonaatin viimeisenä osana, kuten esim. Haydnilla, Mozartilla, Beethovenilla ja Chopinilla. Rondoja on myös muiden sonaattimuotoisten teoksissa, kuten sinfonioissa ja konsertoissa.
[muokkaa] Tunnettuja rondomuotoisia teoksia
- W.A. Mozart: Rondo alla turca
- Beethoven: Pianokonsertto nro 3 c-molli III osa & Rondo a Cappriccio Alla Ingharese (Die Wuth über werloren Groschen) G-duuri
